Ensi kevään eduskuntavaalit käydään uusien reilujen ja avointen pelisääntöjen mukaan. Syyskuun alusta voimaan tulleen vaalirahoituksen uudistusta koskevan lainsäädännön pitäisi korjata vaalirahoituksessa nyt ilmenneet epäselvyydet.
Vaalirahoitukseen liittyvät pelisäännöt on Suomessa opittu vasta kovan koulun jälkeen. Lakeja laatineet kansanedustajat eivät itsekään viitsineet noudattaa sääntöjä ja hämärät rahamiehet loivat läheisiä suhteita keskeisiin poliittisiin päättäjiin.
Vaalirahoituksen maine on kärsinyt pahasti, vaikka ehdokkaiden ja puolueiden tukeminen on täysin laillista, myös vastaisuudessa.
Pöytätavat ehtivät kuitenkin ryvettyä pahasti. Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen CRECO:n suomalaista vaalirahoitusta arvostelevat lausunnot kaikuivat pitkään kuuroille korville. Vasta viime eduskuntavaalien röyhkeä arvovaltavaikuttaminen ja sitä seurannut median sitkeä vaalirahoituksen yksityiskohtien selvittely saivat poliitikot hereille.
Suomalaisten usko oman maan vähäiseen korruptioon kokikin viime vuonna vakavan kolauksen. Moni on vasta hiljattain havahtunut, että käytössä ollut maan tapa lähenteli korruptiota.
Vaalirahoituksen jälkipyykkiä voi pitää viime vuosikymmenien syvimmin yhteiskuntaan vaikuttaneena asiana. Vyyhti lähti purkautumaan median ansiosta. Poliisiin tutkimukset vaalirahaepäselvyyksistä jatkuvat vielä pitkään ja varjostavat uutta vaalikampanjaa.
Uudet säännöt ovat vastaus harjoitetulle maan tavalle. Vastaisuudessa puolue, ehdokas ja hänen taustaryhmänsä joutuvat ilmoittamaan viranomaisille yksittäisen tuen määrän ja sen antajan. Kunnallisvaaleissa raja on yli 800 euroa ja muissa vaaleissa yli 1?500 euroa.
Myös tavarana tai palveluna saatu tuki pitää ilmoittaa, jos ne ylittävät alarajan. Näin erilaiset taulukaupat ja seminaarimaksut tulevat ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
Puolue, puolueyhdistys tai puolueen taustayhteisö saa ottaa vastaan tukea samalta lahjoittajalta enintään 30?000 euroa vuodessa. Vaikka saman tukijan lahjoitukset lasketaan yhteen, jää rahoittajille edelleen mahdollisuus antaa mittavaakin tukea, jos summat pilkotaan riittävän pieniin eriin ja useiden eri lahjoittajien nimiin.
Vaalien jälkeen Valtiontalouden tarkastusvirastolle on annettava tiedot myös eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa vaalikampanjaa varten otetusta lainoista ja niiden maksamiseen saadusta tuesta, jos tuki on ollut arvoltaan vähintään 1?500 euroa.
Poliittinen toiminta on yhteiskunnallista vaikuttamista ja verkostoituminen on olennainen osa työtä. Vaalirahoituskeskustelun tiimellyksessä ei pidäkään sekoittaa toisiinsa sidonnaisuuksia ja jääviyttä. Poliittisen rahoituksen avoimuuden tarkoituksena on nimenomaan selvittää sidonnaisuudet kansalaisille. Sidonnaisuuksissa ei ole mitään pahaa, kun niistä kerrotaan avoimesti.
Kommentoi