Maailman mahtivaltioilla ei taloudellisesti niin huonoja aikoja olekaan, etteikö rahaa riittäisi asevarusteluun. Tämä todistaa jälleen ruotsalaisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuore tilasto viime vuodelta.
Vaikka talouden taantuma kosketti maailmantaloutta kovalla kädellä, asevarustelumenot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Siprin arvion mukaan maailman maat sijoittivat asevarusteluun 1 350 miljardia euroa. Tästä suurimman osan lohkaisee Yhdysvallat peräti yli 42 prosentin osuudellaan.
Myönteisenä on pidettävä sitä, että sotilasmenojen yli kymmenen vuotta jatkunut kasvu pysähtyi viime vuonna. Yhdysvaltain asemenot laskivat 1,2 prosenttia edellisvuodesta lähinnä Irakin sodan päättymisen ansiosta.
Aseisiin liikeni aikaisempaa niukemmin rahaa myös Euroopan talouskriisimailla, kuten Kreikalla, Espanjalla, Irlannilla ja Italialla. Niiden sotilasmenot leikkaantuivat kymmenisen prosenttia.
Niin ikään isot EU-maat – Britannia, Saksa ja Ranska – nipistivät asemenoistaan, joskin kriisimaita varovaisemmin.
Asevarusteluun aikaisempaa enemmän käyttivät rahaa Kiina ja Venäjä sekä arvioiden mukaan Lähi-idän valtiot. Kiina nousi asemenojensa määrässä Yhdysvaltain jälkeen toiseksi ja Venäjä kolmanneksi ohi Ranskan ja Britannian.
Asevarustelun mielettömyyttä kuvaa hyvin Siprin muistutus, että alle neljä prosenttia aseisiin vuosittain käytettävästä rahamäärästä riittäisi YK:n vuosituhattavoitteen saavuttamiseen. Tällä tarkoitetaan äärimmäisen köyhyyden ja nälänhädän kitkemistä maapallolta.
Prosentti on pieni, mutta matkaa sen saavuttamiseksi on vielä paljon.