Rattijuoppoudesta on kehkeytymässä iso riita liikenne- ja oikeusministeriöiden välille. Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) esittää rattijuoppouden rajan laskemista 0,2 promilleen kuten liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta ehdotti viime viikolla. Oikeusministeriö haluaa säilyttää rajan 0,5 promillessa.
Kyllönen haluaisi kiristää rangaistuksia, jotta ne vaikuttaisivat asenteisiin. Oikeusministeriö ei halua kriminalisoinnin lisäämistä, vaan korostaa rattijuoppouden terveydenhuollollista näkökulmaa. Sen mukaan rattijuoppojen määrä alenee, kun alkoholinkulutus laskee.
Liikenneturvallisuudesta huolta kantava Kyllönen käytti poikkeuksellisen kovaa kieltä oikeusministeriöstä torstain Ylen A-talk -ohjelmassa. Hän väitti oikeusministeriön suojelevan alkoholinkäyttöä liikenteessä. Erikoista onkin, että lääketokkurassa ja huumautuneena ajaminen ei ole sallittua, mutta autoilussa liikkumavaraa on 0,5 promilleen asti.
Kyllönen on sydämistynyt myös perustuslakivaliokunnan näkemyksestä, jonka mukaan poliisilla ei olisi mahdollisuutta määrätä välitöntä ajokieltoa lievissä rattijuopumustapauksissa, vaan asiasta pitää päättää tuomioistuimessa. Kyllönen on aiheellisesti kysynyt, onko humalassa ajaminen perusoikeus. Maalaisjärjen mukaan näin ei voi tietenkään olla.
Ministeriöt ovat tukkanuottasilla myös alkolukkotyöryhmän esityksistä. Työryhmä on esittänyt rattijuoppoudesta määrättävien ajokieltojen vähimmäispituuksien pidentämistä. Esimerkiksi ehdolliseen ajokieltoon määrätyillä pitäisi aina olla autossaan alkolukko. Oikeusministeriö korostaa tuomioistuinten harkintavaltaa.
Rattijuopumuksissa vedetään aina linjaa rangaistuksen ja hoidon välillä. Ovatko tiukemmat rajat ja ankarammat rangaistukset oikea tie ehkäistä rattijuoppoutta? Pitääkö moninkertaiset uusijat ohjata hoitoon vai määrätä nykyistä pitempiin ajokieltoihin, sakkoihin ja vankeusrangaistuksiin?
Jotain pitää kuitenkin tehdä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, sillä asenteet alkoholin ja autoilun suhteesta ovat höllentyneet. Asennekampanjat ja terveydenhuollolliset toimet ovat pitkän aikavälin keinoja, mutta promillerajan lasku, rangaistusvalikoiman monipuolistaminen ja rangaistusten koventaminen ovat nopeammin vaikuttava vaihtoehto.
Rattijuoppouden promillerajan alentaminen on oikea toimenpide yleisemminkin löystyneiden ajoasenteiden vastapainoksi. Yhteiskunnan ei pidä suosia mielikuvaa, jonka mukaan alkoholi ja autoilu olisivat sopivasti yhdistettävissä alkoholiannosten tarkkailulla.
Takavuosien kampanja "jos ajat, et ota ja jos otat, et aja" pätee edelleen. Viestiä pitää korostaa erityisesti nuorille kuljettajille, jotta kaljoittelusta ja autoilusta ei tule tapa.
Kaikkea lainsäädäntöä ei voida torjua pelkästään poliisin resurssipulaan tai välineistöön vedoten. Tiukentuva lainsäädäntö vaikuttaa ohjaavasti myös asenteisiin.
Kommentit
Kaleva tuntuu suosivan lainsäädännön käyttöä tunteisiin perustuviin signalointiin. Eikö oikeusjärjestelmämme ansaitse enempää kunnioitusta? Lainsäädännön pitää perustua tutkittuun tietoon, ja vaikka poliittinen järjestelmä ei näin aina toimi, näkisi lehdistön mielellään toimivan oikeaan suuntaan.
Liikenneministeri Kyllönen on hyvin huteralla pohjalla promillerajan viilaamisessa Lakeja ei pidä säätää pelkällä mielikuvamarkkinoinnilla ja tunnevetoamisella. Mitä otsikon väitteestä kertovat seuraavat seikat (joita teidän on itsekin hyvä tarkistella): 1) Norjassa ja Ruotsissa kyseinen rajanlasku 0,2:een ei vaikuttanut rattijuoppojen määrään, kun muutkin asiaan samanaikaisesti vaikuttavat tekijät otetaan huomioon 2) Suomessa rattijuoppojen määrät eivät ole olleet viime vuosina korkealla pitkän ajan seurannan mukaan, vaan matalalla, kun muutkin asiaan samanaikaisesti vaikuttavat tekijät otetaan huomioon 3) Lääketieteelliset kokeet ja tutkimukset eivät anna tukea, vaikuttavuus on hyvin vähäistä nykyrajaan asti 4) Mikään tilasto Suomessa, tai muuallakaan maailmassa ei ole osoittanut, että 0,2 - 0,4 promillea olisi sellainen, joka aiheuttaisi mitenkään merkittävää riskiä, pikemminkin onnettomuustasot ovat käytännössä lähes täysin samoissa luokissa kuin muillakin kuskeilla 5) 0,5 on selvästi kansainvälisesti yleisin promilleraja, 0,2 promillerajan maat muodostavat pienen vähemmistön 6) Nykyisellä tavalla rattijuoppoja prosessoitaessa tällainen rajanlasku veisi huomattavasti poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja pois muusta (budjetteja ei todellakaan olla tällä erää kasvattamassa ja henkilöstöä lisäämässä, vaan ollaan tekemässä päinvastoin) 7) Lainsäädäntötyöhön ei kuulu asennekasvatus lain avulla, tai "signaalimerkinnät", ja tämä on jo pitkä linja. Henkilö, joka puhuu tällaisia ei tunne kyllä kovin hyvin lainsäädäntötyöskentelyä. 8) Mikään tutkimus ei osoita, että asenneilmapiiri alkoholiin tieliikenteessä olisi muuttunut sallivaksi Suomessa, vaikka jotkut sellaista huutelevat 9) Rattijuoppousongelmaan on paljon vaikuttavampiakin keinoja olemassa kuin tämä, olisi parasta aloittaa sieltä tärkeimmästä päästä ensin etenemään 10) Ja lopuksi, ei kansan enemmistökään tue muutoksia rajaan ainakaan tuoreimmissa kyselyissä, joihin olen törmäånnyt (toisin kuin jotkut kovaan äänen tuntuvat huutelevan), If-vakuutusyhtiö: "Neljä kymmenestä madaltaisi rattijuopumusrajaa" (43% kannattaa madaltamista) Iltalehti: "Rattijuoppouden raja 0,2 promilleen" artikellin yhteydessä (36% kannattaa madaltamista) Asioita on myöskin summattu erittäin hyvin tämän asiakirjan lopussa: Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 Tuo kannattaa kyllä lukea kokonaan jos suinkin jaksaa Nimenomaisesti liikenneministeri Kyllösen olisi syytä vastata asiaperustein eikä vetoamalla tunteisiin ja mielikuviin, koska hän on se, joka on lainsäädäntöä muuttamassa. Hänen on iskettävä kunnollista näyttöä pöytään, se on ollut tähän asti hyvin olematonta. Suomessa ei kuulu muuttaa lakeja hataralta mielikuva- ja tunnepohjalta. Ja ihan arkijärjelläkin voi miettiä, että onko sellainen humalainen, juopunut, päihtynyt, tai peräti jopa kännissä, joka on ottanut vaikkapa tuopin olutta?
Kyllönen lyö päätä seinään tässä asiassa. Millä resursseilla poliisi hoitaa homman? Mulle o sama vaikka olisi nolla rajana, mutta mitä ero 0,2 ja 0,5 välillä vaikuttaa? -Ei mitään. Hommataan vielä ne alkolukot kaikille+GPS-seuranta niin pääsevät autoilijoiden vihaajat riemuitsemaan meidän rahoilla. 7mrd maksamme autoilusta veroa ja alle 1mrd palautuu liikenteeseen.
Käsi ylös, kuka todella luulee, että surulliset uutiset rattijuoppojen yliajamista vähenevät promillerajaa alentamalla. Lähes poikkeuksetta kaikki yliajot on tehty yli 1.5 promillen humalassa.