Viimeksi hän käsitteli valtaoikeuksia presidentti Urho Kekkosen juhlaseminaarissa perjantaina. Kekkonen hoiti virkaa vuosina 1956-1981.
Forum presidentin valtaoikeuksista puhumiselle oli oivallinen ja tarkkaan harkittu. Kekkonen oli suuremmin valtaoikeuksin varustettu kuin kukaan hänen seuraajistaan.
Mauno Koiviston ajoista lähtien Suomea parlamentarisoitiin määrätietoisesti, ja vuonna 2000 perustuslain tultua voimaan pääministeristä on kiistatta tullut maan poliittisen järjestelmän keskeisin vaikuttaja.
Asiantila ilmeisesti harmittaa Halosta. Hän arvioi pidäkkeettä perjantaina, että presidentin valtaoikeuksia haluaisi supistaa poliittinen eliitti - ja tietysti media.
Tulkinta on kiinnostava, miksei kummallinenkin.
Halosen oma puolue SDP on näihin päiviin saakka systemaattisesti ja ryhdikkäästi ajanut poliittisen järjestelmän parlamentarisointia eli vallan siirtämistä hallitukselle ja sen luottamuksen varassa toimivalle eduskunnalle.
Kylmän sodan aikana saattoi vielä jotenkin perustella yskivästi toimivan parlamentarismin, ja presidentin, joka milloin minkäkin syyn perusteella käveli hallituksen ja eduskunnan yli.
Rautaesiripun romahtaminen ja Suomen osallistuminen läntisen Euroopan integraatioon toivat paineita kasvattaa hallituksen ja eduskunnan painoarvoa, tehdä Suomesta normaalimpi läntinen demokratia.
Presidentti olisi ollut siinä taistelussa joka tapauksessa häviäjä, ihan ilman mediaakin.
Kommentoi