Pitkästä irtisanomissuojasta ja ketjutuksesta on kovaa kyytiä tulossa kuntatalouden ja kuntauudistuksen kompastuskivi. Kunta ei ole yritys, mutta ei liioin ikuinen suojatyöpaikka.
Kuntahenkilöstön määrä on viime vuonna kääntynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin laskuun. Kuntatyönantajalla on lähes 440 00 työntekijää. Väkeä on viime vuoteen asti palkattu kiihtyvällä tahdilla erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Pelkästään Oulu työllistää noin 13 000 kuntatyöntekijää.
Kuntauudistus koskettaa kaikkia Suomen kuntia, sillä kuntarakennelain selvityskriteerien ulkopuolelle jää vain alle kymmenen kuntaa. Henkilöstön kannalta kuntaliitokset ovat myönteinen ilmiö. Harva muu sektori pystyy takaamaan työntekijöilleen näin varman työpaikan.
Hallintovaliokunnan käsittelyssä olevassa kuntarakennelakiesityksessä on maininta henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Kaiken kukkuraksi irtisanomissuoja ketjuuntuu uusien liitosten yhteydessä.
Parhaassa tapauksessa kuntatyöntekijöiden irtisanomissuoja on alkanut vuonna 2007 Paras-hankkeen myötä ja ulottuu käsittelyssä olevan kuntauudistuksen irtisanomissuojaa koskevan säännöksen osalta aina vuoden 2021 loppuun asti.
Viiden vuoden irtisanomissuoja on kallista herkkua. Pitkä suoja ja ketjutus ovat osoittautumassa kestämättömäksi taakaksi, kun paineet henkilöstösäästöihin ovat kovat.
Uudistustyö on vaikeaa, kun rakenteet ovat näin jäykät. Kuntaliitosten alkuvaiheessa kustannukset kasvavat. Kuntatalouden maksajien kannalta olisi parempi, että säästöt näkyisivät heti.
Kunta ei ole yritys, mutta ei se voi liioin olla ympäröivästä maailmasta erillään oleva kunta-alan työntekijöiden suojapaikka, jossa saavutetuista eduista ei tingitä. Kuntaliitoksia on tähän mennessä solmittu siihen tyyliin, että toiminnat voidaan yhdistää, kunhan mikään ei muutu.
Myös Oulussa ollaan taloustaantumassa ja elinkeinorakenteen vakavassa murroksessa törmätty lakisääteiseen sopeutusongelmaan. Edes uusi palvelumalli 2020 ei riitä, vaan menot karkaavat käsistä ja kuntalaisten maksutaakka uhkaa kasvaa, kun henkilöstöön ei voida puuttua.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ehdotti torstain Kalevassa, että kuntaliitosten irtisanomissuojan ketjutusta pitää voida harkita. Hän aikoo ottaa asian esille hallituksessa.
Kataisen ajattelusuunta on oikea, mutta riittämätön. Hallintovaliokunnan on syytä vakavasti harkita mietinnössään sitä mahdollisuutta, että erillisestä irtisanomissuojasta liitosten yhteydessä luovuttaisiin.
Irtisanomissuojan tavoitteena on ollut kuntaliitosten rasvaaminen joustavammaksi. Suoja on kuitenkin kääntymässä itseään vastaan. Kuntaliitoksia nostattavan hiivan sijaan ehdoton irtisanomissuoja uhkaa estää liitosten syntymisen.
Kuntaliitoksissa ei ole järkeä, jos ne eivät tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäksi tuota kustannussäästöjä. Jäykkiä rakenteita ei kannata ylläpitää näin kovaan hintaan.
Kuntauudistukseen liittyvässä kuntien tehtäviä karsivassa vapaakuntamallisessa kuntakokeilussa pitää voida hakea ennakkoluulottomia ratkaisuja.