Pääkirjoitukset

Mainos

Pisasta iloa ja vähän murhetta

Pääkirjoitukset 23.11.2017 6:00
Pääkirjoitus

 

Koululaisten osaamista mittaavista Pisa-tuloksista on saatu jälleen kerran erinomaisia tuloksia. Suomalaiskoululaiset sijoittuivat seitsemänsiksi, kun arvioitiin 15-vuotiaiden koululaisten keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ongelmanratkaisun yhteydessä.

Suomalaisten edellä yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua mitanneessa tutkimuksessa olivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea ja Kanada.
Suomalaisten taakse jäivät lähimmistä verrokkimaista kaikki muut Pohjoismaat. Sen sijaan yllättävää on, että virolaiset kiilasivat niukasti yhdellä pisteellä suomalaisten ohi.

Tulosten merkittävyyttä korostaa erityisesti se, että kärkipaikoilla ei ollut muita Euroopan maita. OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksessa yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointi toteutettiin vuorovaikutteisessa digitaalisessa ympäristössä.

Pisa-tutkimuksen hyvistä tuloksista voidaan ja pitää iloita. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Suomessa tyttöjen ja poikien väliset suorituserot olivat suurimmat. Ennen kuin Pisa-tutkimuksen ilo ehditään kääntää murheeksi, on syytä muistaa, että myös pojat pärjäsivät OECD-vertailussa kaikkien poikien keskiarvoa paremmin. Tyttöjen menestys oli hyvä, koska he olivat yksinkertaisesti loistavia.

Tyttöjen vahvuutta poikiin nähden on selitetty tyttöjen lukuinnolla ja siten paremmalla lukutaidolla ja jopa innokkaalla chattailulla. Erojen syitä on etsitty niin koulusta kuin kodista. Pojat eivät tietenkään ole tyhmempiä, mutta jostain syystä pojat eivät innostu näyttämään koulussa parastaan. Poikia ei liioin välttämättä kannusteta kotona lukemiseen, toisin kuin tyttöjä.

Tulkintoja oppimistulosten eroavaisuuksista on esitetty vuosien varrella lukematon määrä, mutta kovin tarkkaa tietoa ei ole olemassa. Valtioneuvostossa onkin vireillä hanke, jolla poikien alisuoriutumista yritetään selättää.

Koulun jälkeen tyttöjen ja poikien tiet eriytyvät uudestaan, sillä työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan. Miesvaltaisilla aloilla ansaitsee usein paremmin kuin naisvaltaisilla aloilla.

Suomalaisen koulun vahvuuksiin kuuluu se, että erot koulujen ja alueiden välillä ovat pienet. Korkeatasoisen opettajankoulutuksen ansiosta tasoeroja ei pääse syntymään, vaikka tiettyä koulujen valikointia on havaittavissa. Lähes kaikkialla Suomessa voidaan yhä todeta, että lähikoulu on paras koulu.

Tyttöjen ja poikien erojen häivyttämiseksi poikien vahvuuksia pitää vahvistaa, ei kuitenkaan tyttöjen vahvuuksia heikentämällä. Koulussa on paljon kiinni asenteista ja motivaatiosta, mutta myös poikien ja tyttöjen luonnollisista kehityseroista, jotka tasoittuvat murrosiän jälkeen. Koulun pitäisi pystyä vastaamaan näihinkin haasteisiin joustavasti.

Kokonaisuutena ottaen koululaisten menestys on häkellyttävää ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Koulutussäästöt ovat kansainvälisiin haasteisiin nähden pahinta myrkkyä, jota kouluun voidaan levittää.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Tulee mieleen Willisin moneen kertaan luettu 1970-luvulla ilmestynyt tutkimus poikien koulumotivaatiosta ja -menestyksestä, "Koulunpenkiltä palkkatyöhön". Se kuvaa englantilaisten työväenluokkaisten poikien todella karheata taivalta koulussa, joka on tehty ylevien porvarillisten arvojen pohjalle. Koulu ei todellakaan merkitse jätkille muuta kuin ikävystyttävää hidastetta matkalla kohti perinteisiä työväenluokkaisia duuneja, joita ei enää muuten ole läntisessä Euroopassa. Heidän nuoremmat toverinsa ovat tämän päivän maailmassa kovan paikan edessä, kun ryskähommat ovat kadonneet eikä pesunkestävässä äijäduunarikulttuurissa kasvaneet kollit löydä sivistyspainotteisesta perusopetuksesta itselleen sopivia tavoitteita. Miksi ihmeessä vihervasemmisto on unohtanut totaalisesti tämän kulttuurisen kerroksen olemassaolon? Duunarikeskeinen äijäkulttuuri, joka inhoaa feminismiä ja kaikenlaista lällärikamaa, on edelleen olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on tutkittua tietoa, että matematiikan osaaminen on rapautunut. Onko tietoa, miten on käynyt muualla maailmassa? Aina näissä Pisa-testeissä verrataan muihin maihin ja hehkutetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Odottakaapa muutaman vuoden päästä, tulee sellaiset ikäluokat Suomesta Pisa-tutkittavaksi että hirvittää jo tänään. Kasvatusalan ammattilaisille ihmettelin, miten voi Suomi saada niin hyviä tuloksia kansainvälisessä vertailussa, kun elävässä elämässä koululaiset on niin uusavuttomia, suorastaan tyhmiä. Liikennekäyttäytyminen on kummallista, kaupoissa erottuvat epäedukseen, sanavarasto on aivan ihmeellisen huono ja sitten on lapsilla kännykkäaddiktio, kännykkä kourassa yötä päivää. Kodit ovat jättäneet lapset koulujen kasvatettavaksi, aika menee opettajilla tyhjän päiväisiin asioihin, tiedän tämänkin. Perheellisenä ja muutaman lapsen kasvattajana näkee, että tulevaisuus näyttää nuorison osaamisen ja yhteiskuntakelpoisuuden kannalta synkältä. Kasvatusalan ammattilaiset sanovatkin,että heitäkin kauhistuttaa, Suomi tulee menestymään huonosti lähivuosina Pisa-tutkimuksissa. Miten Suomi ottaa asian vastaan ja kuinka koulut sekä opettajat haukutaan maanrakoon, miettivät murheissaan. Maansuruhan siitä tulee Suomeen, huonoista Pisa-tutkimustuloksista lähivuosina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Koillismaalla ja seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi sunnuntaina aamupäivällä Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

340 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eri ikäluokkien kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset

Millaisen neuvon antaisit nuorille sukupolville heidän eläkkeidensä suhteen, jotta he eivät joutuisi vastaavaan tilantee... Lue lisää...
Olet sitä mitä salaa...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image