Suomi on maailman paras paikka äideille, mutta ei seksuaalivähemmistöille. EU:n perusoikeusviraston FRA:n tuoreen selvityksen mukaan Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa vasta 14. sijalle.
Suomi kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien noudattamisessa korkeintaan keskikastiin. Kaiken lisäksi tilanne on heikentynyt, sillä kahden vuoden takaiseen selvitykseen nähden Suomen sijoitus on pudonnut kahdella pykälällä alaspäin.
Tämä on tosi noloa Suomelle.
Käytännössä se merkitsee sitä, että Suomi on jämähtänyt uudistuksissa paikoilleen, kun muut ovat menneet eteenpäin. Parhaiten seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeudet toteutuvat Isossa-Britanniassa ja kehnoiten Venäjällä.
EU:n perusoikeusviraston tekemässä laajassa eurooppalaisessa selvityksessä käy ilmi, että homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin ja transsukupuolisiin henkilöihin kohdistuu syrjintää monilla elämänalueilla.
Syrjinnän takia monet peittelevät sukupuolista identiteettiään ja elävät pelossa. Viharikokset jätetään hämmästyttävän usein ilmoittamatta viranomaisille.
Perusoikeuksien polkeminen alkaa varhain. Jo koulussa ympäri Eurooppaa nämä nuoret saavat osakseen kielteisiä kommentteja ja kiusaamista. Välinpitämätöntä suhtautumista osoittaa, että homo-sanasta on tullut suomalaiskoululaisten keskuudessa yleinen haukkumasana.
Lesbo- ja homoparit eivät kaikkialla uskalla edes kävellä käsikkäin, koska pelkäävät huutelua, häirintää ja väkivaltaa. Myös työpaikoilla ja terveydenhuollossa osa kokee syrjintää.
Tasa-arvoa, demokratiaa ja osallisuutta korostavan Suomen pitäisi hoitaa asiat niin, että seksuaalivähemmistöjen asema paranisi eikä heikkenisi. Suomi ei ole uskottava, jos se maailmalla puhuu yhtä, mutta toimii kotimaassa toisin.
Suomen kunniaksi voidaan sanoa, että työelämässä tai työnhaussa koettu syrjintä on meillä vähäisempää kuin muissa maissa.
Sukupuolivähemmistöjen asema paranisikin, jos syrjinnän vastaiset toimet ulotettaisiin myös työelämän ulkopuolelle. Perusasia on, että kouluympäristön pitäisi olla kaikille turvallinen ja kannustava.
Suomen sijoitusta laskee se, ettei Suomi ole laatinut toimenpideohjelmaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa asioissa. Syrjintä- ja vähemmistölainsäädännössä on yhä puutteita, eivätkä tasa-arvoinen avioliitto ja adoptio-oikeus ole toteutuneet. Tarvitaan järjestelmällisiä toimia ja aloitteita syrjinnän torjumiseksi.
Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan 2002, mutta tasa-arvoinen avioliittolaki on juuttunut vastustukseen. Tasa-arvoinen avioliittolaki etenee kuitenkin eduskuntaan kansalaisaloitteen avulla.
Lainsäädännöllisten toimien ohella yhdenvertaisuus on saatava osaksi arkea ja elämää niin, että Suomesta tulee maailman paras paikka myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville suomalaisille.