Pääkirjoitukset

Mainos

Pandoja ja pehmeää valtaa

Pääkirjoitukset 19.1.2018 15:39
Pääkirjoitus

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio äänestivät torstaina salamavalojen räiskeessä, mutta päivän seuratuin kaksikko he eivät Suomessa olleet. Näkyvyydessä ohi presidenttiparin kiilasi kaksi kuljetuslaatikoissa saapunutta kiinalaista: isopandat Lumi ja Pyry.

Kyseessä oli luultavasti ensimmäinen kerta, kun kansalaiset pääsivät seuraamaan suorina nettilähetyksinä kahden luontokappaleen tuloa Suomeen ja siirtymää Etelä-Pohjanmaan Ähtäriin.

Kiistatta kyseessä oli monella mittarilla iso uutistapahtuma. Isopandoja on Kiinan luonnossa tätä nykyä noin 2 000 ja tarhoissa Kiinan ulkopuolella vain runsaat puolensataa. Ähtäriä lähimmät pandat ovat Hollannissa ja Skotlannissa.

Isopanda on yksi maailmanlaajuisen luonnonsuojelun symboleista. Veikeän näköinen kasvissyöjä on samalla esimerkki suojelun tuloksista. Lajin luonnossa elävä kanta on saatu vahvistumaan.

Syrjässä pääväyliltä sijaitsevan Ähtärin eläinpuiston lipunmyynnin pandat saavat takuuvarmasti ampaisemaan nousuun.

Toki kova on lipputulojen tarvekin. Pandat ovat Ähtärissä pitkäaikaislainassa, ja jo eläinten vuosivuokra on eri lähteiden mukaan ainakin 800 000 euroa.
Myönteistä kuitenkin on, että pandavuokrien kerrotaan menevän Kiinassa nimenomaan lajin suojelutoimiin.


Isopanda on
noussut lohikäärmeen rinnalle Kiinan tunnuksena maailmalla – ja samalla osaksi väkirikkaimman valtion diplomatiaa.

Maailmanlaajuisesti tunnetuksi termiksi ”pandadiplomatia” nousi vuonna 1972, kun Kiina lahjoitti kaksi eläintä Yhdysvalloille presidentti Richard Nixonin vierailun jälkeen.
Taloudellisesti valtavia harppauksia ottanut Kiina pystyy kuitenkin nykyään hankkimaan ystäviä ja vaikutusvaltaa maailmalta muinkin keinoin.

Monissa kehitysmaissa Kiina on jo pitkään rakentanut teitä ja rautateitä ja saanut vastapalvelukseksi esimerkiksi kaivosoikeuksia.

Kiinan ”pehmeä valta” vahvistuu edelleen. Vaikuttavuutta se hankki myös silkalla rahalla, tekemällä investointeja ja yritysostoja. Näin Suomessakin. Vuoden 2010 jälkeen kiinalaisten investointien arvo Euroopassa on Financial Times -lehden mukaan kasvanut 1 500 prosenttia.

Sinänsä suurvalloille on ollut aina luontaista turvata ja vahvistaa asemiaan laajemminkin kuin vain lähialueellaan. Nyt tätä tietä ajaa isolla vaihteella ”Keskustan valtakunta”.

Maat, jotka hyötyvät merkittävästi Kiinan tuesta tai taloussuhteista, eivät järin hanakasti lähde puremaan auttavaa kättä vaikkapa nostamalla Kiinan demokratian epäkohtia esiin. Suomikin on perinteisesti heristellyt Kiinalle sormea lähinnä oman selkänsä takana.

Pehmeiden pandojen ei pidä tylsyttää kannanottojen terää niin, että ikävät asiat sivuutetaan maiden välisissä suhteissa.

Toisaalta Ähtärin pandoihin ei kannata suhtautua liian mustavalkoisesti. Ne voi hyvällä omallatunnolla ottaa vaikka osaksi kesälomasuunnitelmia.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Jos keskimääräinen lipunhinta on 25€ pandataloon,tarvitaan 32000 kävijää vuodessa pelkästään kattamaan vuosivuokran Kiinalle. Sitten on rakennuskustannukset ja käyttökustannukset. Paljon pitäis olla Suomessa väkeä, että homma toimisi. Jollakin laskuopilla toiminta on varmaan saatu kannattavaksi paperilla. Olisiko valtion eli veronmaksajien kakusta lohkaistu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Lapsella kaksi äitiä ?

Joo, tämä on ihmeellistä, maailmankirjat on todella sekaisin. Kellehän lapsiraukka tekee koulussa isänpäiväkortin, ja äi... Lue lisää...
myös ihmettelijä

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.2.

Naapurit

17.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image