Suomalaiset ovat entistä kansainvälisempiä, mutta nuorten kielitaito ja opiskelijoiden kielivalinnat ovat suppeampia kuin parikymmentä vuotta sitten. Noin puolet lukiosta valmistuvista nuorista on opiskellut vain kahta kieltä, englantia ja ruotsia. Se ei riitä globaaleilla työmarkkinoilla.
Hämmentävä havainto on, että kolmen tai useamman kielen opiskelu on nykymuotoisessa lukiossa romahtanut. Keski-ikäisten kielivarantoon saattaa kahden peruskielen lisäksi kuulua vielä saksa ja ranska.
Kehitys on ollut nurinkurinen. Tilanteesta ovat huolissaan niin koulutuksen asiantuntijat kuin työnantajat. Kieltenopiskelijoiksi valikoidutaan entistä pienemmästä massasta, eikä työelämä saa tarvitsemiaan osaajia.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan englannin ja ruotsin lisäksi yrityksissä tarvitaan nyt ja jatkossa enenevässä määrin venäjän osaajia. Myös saksa, viro, kiina, ranska, espanja, italia ja portugali ovat tarvittavia kieliä.
Kansainvälisessä toimintaympäristössä kielitaito on olennaista, koska suomalaisyritysten palveluksessa on entistä enemmän ulkomaista henkilöstöä.
Kieltenopiskelun myönteinen sivuvaikutus on, että samalla saa kosketuksen kyseisen kielialueen kulttuuriin ja elämäntapaan. Nämä ominaisuudet auttavat luomaan verkostoja, selviytymään kansainvälisistä projektitehtävistä ja voittamaan tarjouskilpailuja.
Valitettava tosiasia on, että kielten opiskelu nykyisellään vastaa auttamattoman huonosti työelämän tarpeisiin. Tärkeää olisi, että kahden peruskielen lisäksi kielivalikoimaan mahtuisi edes yksi suuri eurooppalainen kieli. Se olisi merkittävä kilpailuetu niin työntekijälle kuin yritykselle.
Pääkirjoitus