Nuorisotakuuta on pidetty Kataisen hallituksen yhtenä kärkihankkeista. Sen tarkoitus on turvata työ- tai koulutuspaikka kaikille alle 25-vuotiaille sekä vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille.
Tulokset vuoden alussa voimaan astuneesta takuusta ovat ensimmäisten kuukausien ajalta vaatimattomat. Pääsyy on talouden taantuma, jonka vuoksi työvoiman tarve on vähentynyt. Toisaalta on törmätty byrokraattisiin esteisiin: kun yritykset ovat irtisanoneet tai lomauttaneet työntekijöitään, laki estää niitä palkkaamasta nuorisotakuun piiriin kuuluvia.
Nuorisotakuun vauhtiin saaminen vaatii piristysruisketta. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on luvannut hallituksen esittävän lakiin muutosta, jotta lomautukset eivät olisi esteenä nuorten työhönottoon. Tämä tuskin ratkaisee työllistymisen pulmia, mutta toivottavasti se edes hieman herättelee yrityksiä ottamaan asian vakavasti.
Nuorisotakuuta markkinoitiin suurieleisesti tammikuun lopulla, jolloin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja Ihalaisen isännöimänä pidettiin seminaari asian tiimoilta.
Jos nuorisotakuun toteuttaminen olisi kiinni sen taakse ladatusta arvovaltapanoksesta, ei nyt tarvitsisi keskustella takuun toteuttamisen tiellä olevien esteiden poistamisesta.
Kysymys on kuitenkin ongelmasta, jonka kanssa kamppailee koko maailma. Euroopan talouskriisimaissa, kuten Kreikassa ja Espanjassa, nuoria työttömiä on jo yli puolet ikäluokasta. Suomessa vastaava määrä on noin viidennes. Nuorten työttömyysprosentti on kaksi kertaa suurempi kuin koko väestön vastaava luku.
Hiljattain Suomessa vierailulla ollut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Euroopan presidentiksikin kutsuttu Herman Van Rompuy ilmaisi halunsa nostaa Suomen nuorisotakuun esikuvaksi koko Euroopalle.
Miten lie häntä informoitu, mutta esikuvaksi Suomen järjestelmästä ei ole ainakaan vielä.
Jos mallia kannattaisi ottaa jostain, niin Norjasta. Siellä nuorisotakuu on ollut voimassa 1980-luvulta lähtien ja nuorisotyöttömyyttä ilmenee selvästi vähemmän kuin missään muualla Euroopassa.
Suurin ansio Norjan hyvästä tilanteesta kuuluu kuitenkin sille, että maan taloudella menee lujaa. Bruttokansantuote kasvaa koko ajan selvästi, eikä taantuma heiluttele tätä öljyllä ja kaasulla rikastunutta maata samalla tavoin kuin suurinta osaa Euroopan valtioista. Tämän vuoksi työvoimasta on jopa pula.
Suomen työmarkkinoilla on kaksi selvästi väliin putoavaa ryhmää: nuoret, jotka eivät pääse aloittamaan työuraansa ja iäkkäämmät, jotka taantuman tullessa ajetaan ensimmäisenä pois työmarkkinoilta.
Nuorisotyttömyyttä voidaan toki yrittää hillitä palkkatuin ja muiden erityistoimien avulla, niin kuin nuorisotakuussa toimintaan, mutta ongelman ratkaisun avaimet ovat lopulta talouskehityksessä. Jos talouden pyöriin ei saada lisää kierroksia, nuorten työttömyysongelma on ja pysyy.