Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop kävi tiistaina Oulussa vakuuttamassa, että yhtiö on edelleen sitoutunut Ouluun ja pysyy paikkakunnalla muodossa tai toisessa. Kalevalle (27.6.) antamassaan harvinaisessa haastattelussa hän vakuutti, että Oulu on yhtiön suunnitelmissa edelleen keskeinen paikka.
Lupauksiin on syytä suhtautua realistisen varauksellisesti eikä tulevaisuutta kannata rakentaa pelkästään niiden varaan. Nokian on pystyttävä tuottamaan Elopin kovasti kehumalla osaamisella tuotteita, jotka menestyvät markkinoilla ja tuovat kassaan rahaa.
Elopin vierailun jälkeen odotukset Oulussa eivät kasvaneet, vaan näköalat ovat realistiset. Lyhyellä aikavälillä yhtiön työntekijämäärä Oulussa laskee edelleen, jopa sadoilla henkilöillä. Nokian palveluksessa on Oulussa tällä haavaa noin 1 200 työntekijää.
Loppupeleissä Nokian merkitys Oululle vähenee ehkä jopa suhteessa enemmän kuin Oulun merkitys Nokialle. Ei ole edes viisasta olla liian riippuvainen yhdestä suuresta tekijästä. Elopin mukaan Oulu pysyy päätuotekehityspaikkana peruspuhelinten kehityksessä.
Oulussa tehdään kehitystyötä, joka on maailman huippua.
Yksittäisenä yrityksenä Nokia on vaikeuksissa, mutta itse ala on vasta historiallisessa nupussaan.
Oulun seudulla toimiala on kehittynyt vasta noin 30 vuoden ajan, mutta osaamisessa, tiedoissa ja taidoissa ei ole mitään hävettävää.
Radio- ja matkapuhelintoiminnassa on tehty pioneerityötä, josta Nokiakin saa kiittää menestystään.
Ict-klusteri on ja pysyy Oulun kestävänä ja vankkana tukijalkana. Oulussa on noin 600 ict-alan yritystä. Niistä puolet ovat kovaan ict-alan ydinosaamiseen keskittyviä yrityksiä ja saman verran on ict-teknologian sovelluksia hyödyntäviä yrityksiä. Työpaikkoja koko toimialalla on noin 13 000.
Pitkällä aikavälillä näkymät ovat paljon paremmat, kunhan tästä myrskystä pystytään luovimaan kuivalle maalle. Mobiiliteknologia on vasta tuotekehityksensä alkumetreillä ja datanopeudet kasvavat koko ajan. Samaa tahtia avautuvat uudet mahdollisuudet, kun kehitetään tuotetaloutta, tuottavuutta ja etsitään kokonaan uusia liiketoimintamalleja.
Oulun selviytyminen ei ole kiinni osaamisesta. Matka kohti todellista piilaaksoa on vielä kesken.
Euroopassa vain Oulusta ja Tukholmasta löytyy yrityksiä ja osaajia, jotka pystyvät toteuttamaan esimerkiksi päätelaitteissa ja matkapuhelinverkkojen tukiasemissa koko arvoketjun ideasta ja suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi. Ei siis ihme, että Nokiankin toimitusjohtaja vakuuttaa yrityksen halua pysyä Oulussa.
Suuret työntekijämäärien pudotukset ovat kuitenkin kovia iskuja, joista toipuminen kestää. Rakenteiden rymistely avaa myös uusia mahdollisuuksia.
Valtio on luvannut olla murroksessa tukena, ja Oulu hakee äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. On lähdettävä siitä, että kyse on hetkellisestä häiriöstä.