Salamyhkäinen, siilipuolustukseen asettunut Nokia on yhtiötä ja sen tuhansia työntekijöitä ravisuttavien vastoinkäymisten ja johdon vaihtumisen myötä alkanut avautua ulkopuolisille.
Nokian merkitys Suomelle on ollut suuri. Globaaleilla markkinoilla toimivalta yritykseltä on kotimaassa odotettu kumppanuutta ja keskusteluyhteyttä. Toiveeseen ei ole aina vastattu.
Sen sijaan menestyvää, mutta kopeaa yhtiötä on ihailtu yli kaiken. Ylimielisyyttä on katsottu sormien läpi, sillä maailmanmarkkinoita hallinneen yhtiön menestys on ollut kansallisen itsetunnon lähde.
Ajat ovat nyt muuttuneet. Nokian ylin johto on jalkautunut ja avannut suunsa.
Toimitusjohtaja Stephen Elop ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ovat viime päivinä täyttäneet urakalla kauan kumissutta mediatyhjiötä.
Puolustusasemiin ajautuminen on avannut vuosikokousten ja tuotejulkistusten välillä vallinneen hiljaisuuden. Haastatteluja on tullut solkenaan, jossa johtoporras tilittää avoimesti tuntojaan yhtiön tilanteesta, tavoitteista ja tulevaisuudesta.
Ylimielisyys on tunnustettu. Tällaista Nokiaa ei ole aikaisemmin kuultu. Syöksylasku on opettanut avoimuutta ja nöyryyttä.
Hallituksen puheenjohtaja on julkisuudessa asettunut puolustamaan kovaan ryöpytykseen joutunutta ja lupausten pettämisestä syytettyä toimitusjohtajaa.
Ict-ala elää parhaillaan kovaa murrosta. On kuitenkin osa luonnollista kiertokulkua, että suhdanneherkällä äärimmäisen kilpaillulla alalla, on notkahduksia ja nousuja.
Uuden, puheliaamman asenteen ja avoimuuden toivoisi säilyvän myös seuraavan nousun aikana.