Pääkirjoitukset

Natokin käy – mutta ei jäsenyys

Pääkirjoitukset 1.12.2017 6:00
Pääkirjoitus

Nato-jäsenyys kelpaa suomalaisille entistä heikommin, mutta samaan aikaan enemmistö näyttää vihreää valoa yhteistyölle puolustusliiton kanssa.

Kansalaisten huolenaiheet tulevat tätä nykyä ennen kaikkea rajojen ulkopuolelta.

Suomea on kehuttu maailman turvallisimmaksi maaksi, mutta kansalaisten näkemystä tulevaisuudesta voi luonnehtia jopa pessimistiseksi: edessä on lisää turvattomuutta.

Lintukodon asukkaiden isoimmat uhat tulevat rajojen ulkopuolelta. Tämän osoittaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimus.

Vuosia velloneeseen keskusteluun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä saavat mittauksesta tukea jäsenyyden vastustajat. Pyrkimistä puolustusliiton sisään kannatti syys-lokakuussa tehdyissä kyselyissä 22 ja vastusti 62 prosenttia haastatelluista.

Kolmen viime vuoden aikana kannatus on pudonnut selvästi.

Enitensuomalaisissa aiheuttavat huolta kolme ilmiötä, joiden lähteet ovat pitkälle rajojen ulkopuolella: maailman pakolaistilanne, kansainvälinen terrorismi ja ilmastonmuutos. Kahta ensimmäistä pitää uhkana useampi kuin neljä viidestä, ilmastonmuutosta kolme neljästä.

Kansainvälistä terrorismia pelkäävien osuus hypähti vuoden takaisesta ylöspäin. Selitystä voi hakea ainakin Turun torin elokuisista puukotuksista ja myös muun Euroopan terrori-iskuista.

Toisaalta terrorismin pelko oli meillä vielä vahvempaa vuoden 2015 syksyllä, ehkä Lähi-idästä liikkeelle lähteneen ennennäkemättömän ihmisvirran takia.

Kansalaisten mielipiteet turvallisuuskysymyksissä näyttävät olevan aaltoliikettä, ja sitä heilahtelua on työlästä selittää ja ennustaa. Kansainvälisen terrorismin pelko on ollut meillä 16-vuotisen mittausjakson vahvinta vuonna 2007 – vaikka iskuja ei tapahtunut silloin Suomen läheisyydessäkään.

Selvät syyt on kuitenkin helppo löytää siihen, että huolet Suomen työllisyydestä ja Euroopan taloudesta ovat nopeasti hälventyneet. Talous rullaa nyt meillä paremmin kuin vuosiin, ja muuallakin Euroopassa näkymät ovat myönteiset. Edelleenkään ne eivät kyselyn mukaan meillä näytä niin ruusuisilta kuin vuonna 2008 eli juuri ennen finanssikriisin tuomaa rysähdystä.

Aaltoliike on vallinnut myös suomalaisten suhtautumisessa Naton jäsenyyteen. Nyt kannatus liukuu alamäkeä. Mittausjakson korkein lukema saatiin vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa.

Huomionarvoista on, että samaan aikaan Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa Ruotsissa. Nyt jäsenyyden hakemista kannattaa 44 prosenttia ruotsalaisista.

Ehkä suomalaiset arvioivat jäsenyyden aiheuttavan Venäjä-suhteessa niin mittavia ongelmia, että on viisasta pysyä ulkopuolella.

Kiinnostavaa on, että silti kasvava joukko suomalaisia, kuusi kymmenestä, suhtautuu myönteisesti Nato-yhteistyöhön – useimmat siis ilmeisesti ilman jäsenyyttä.

Natoon liittyvästä vierastamisesta kuitenkin kertoo, että selvästi mieluimmin kansalaiset näkisivät Suomen tekevän sotilaallista yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden sekä EU:n kanssa. Nämä kumppanit ovat yhä tiiviimmin esillä myös poliittisten päättäjien linjauksissa.

MAINOS

Kommentoi

Kun ihminen muodostaa asiasta mielipiteen ( esimerkiksi vastatessaan galluppeihin ) niin se perustuu joko tietoon tai mielikuviin . Tuntuu siltä, että Nato-asiassa suomalaisten mielipide muodostuu tällä hetkellä enemmän mielikuviin.

Olisiko nyt paikallaan selvittää kansalaisille, samalla perusteellisuudella kuin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta on jaettu tietoa, mikä se Nato on ja mitä esimerkiksi Pohjois-Atlantin sopimuksessa ihan oikeasti sanotaan ?

Jokainen voi itsekin tutustua Natoon ja tuohon edellä mainittuun Pohjois-Atlantin sopimukseen, googlaamalla avainsanoilla: "Suomen erityisedustusto Natossa". Sieltä löytyy riittävästi ensi alkuun tietoa, ei mielikuvia.

Tuon Pohjois-Atlantin sopimuksen löytää em. sivuston vasemmalla laidalla olevasta valikosta kohdasta: "Linkkejä ja julkaisuja", sieltä edelleen kohdasta "Naton julkaisuja" , ks. sieltä :
The North Atlantic Treaty
Naton perustamissopimus (Pohjois-Atlantin sopimus) vuodelta 1949
pdf Epävirallinen suomennos.

Pohjois-Atlantin sopimuksen tekstin jaksaa jokainen lukea, sillä se on vain 3½ sivua pitkä ja harvinaisen selkeää tekstiä, jos sitä vaikka vertaa EU:n Lissabonin sopimuksen yhteistä puolustusta koskevaan artiklaan , puhumattakaan epämääräisestä käsitteestä "Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö".

Ruotsin hallitus ja oppositio ovat selkeästi ilmoittaneet, että Ruotsi ei sitoudu Suomen puolustamiseen eikä se solmi puolustusliittoa Suomen kanssa. Rauhan ajan sotaharjoitukset ja tiedon vaihto ovat aivan eri asia kuin sitoutuminen toisen maan puolustamiseen tiukan paikan tullen. Sodan ajan puolustusyhteistyössä Ruotsi tähyää suoraan USA:n suuntaan ohi Naton ja sen velvoitteiden. Siinä kuviossa Suomella ei ole suurtakaan roolia.

PS.
Olisiko tässä Nato-asiassa medialla tiedon avaamisen paikka ? Ei kai tosiasioiden esittäminen Natosta ole enää niin kuuma peruna kuin vielä muutamia vuosia sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalainen sotilas vastaa kymmentä vihollista, laskettiin talvisodan jälkeen. Tuntemattomassa Sotilaassa pohdittiin, miten suomalaisen sotilaan käy, kun vihollisia onkin 11 vastassa. Varoittavia sanoja hyökkäysinnon keskellä, aina ei mene asiat kuin suunnitellaan. Nykyisin voi pohtia, jos sotilasliitto Nato ei huolikaan Suomea jäseneksi, kun apua ja varsinkin siihen kuuluvaa sotilasliiton jäsenyyttä tarvitaan kriisin kynnyksellä. Nato on itsenäisten ja demokraattisten maiden liittoutuma, jokainen maa äänestää parlamentissaan Naton uuden jäsenmaan hyväksymisestä. Jokin jäsenmaa äänestää ja ilmoittaa, että Suomi ei kelpaa jäseneksi. Onhan siinä suomalaisilla ihmettelemistä sotilaallisen kriisin alkaessa , kun käy kuten talvisodassa, olemme yksin. Muutama rohkea ja liikuntakykyinen suomalainen tarttuu aseisiin sodan syttyessä ja puolustaa maataan viimeiseen mieheen, suurin osa väestöstä pakenee Ruotsiin ja muihin maihin, varmaan tuttuihin lomapaikkoihinsa Espanjaan ja Thaimaaseen. Itsenäinen Suomi katoaa maailman kartalta, olisi pitänyt olla sotilasliitto Naton jäsen, jälkiviisastellaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yli 80% suomalaisista on valmiita puolustamaan Suomea ase kädessä. Vain pieni osa arkoja pelkureita pakenee ulkomaille ja kannattaa Natoa sekä toivoo että joku muu taistelee heidän puolestaan.
Hyvä vain että lähtevät pois jaloista kun miehet asettuvat puolustamaan isänmaataan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo 80 prosentin valmius - vaikka ase kädessä - ei oikein riitä. Selvisihän mm. 1944, että aseiden tuli olla tehokkaita. Onneksi niitä saatiin Saksasta: panssarinyrkit, rynnäkkötykit, 88 millin tykki. Myös lentolaivue saapui takaamaan ilmaylivoiman ratkaisutaistelun kentällä.

Nykytekniikan vaateet ovat suurempia, monimutkaisempia. Jos ydinaseilla uhkaamista haluaa välttää - kuten demonstratiivista tai muuta käyttöä - on oltava Naton jäsen. Yya-ajan pulma oli, ettei hallituksen evakuointia Ruotsiin voinut taata. Sen jäsenten halua siihen ei sitäkään saatu täysin selvitetyksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset pelkäävät Natoa, koska suomalaisille Nato = Yhdysvallat ja Yhdysvallat = Trump.
Pelko sinänsä ei ole täysin aiheeton.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Trump on kaikista tämänhetkisistä johtajista arvaamattomin. Kukaan ei voi ennakoida mitä tuleman pitää. Tällä herralla on sitten Natossa suurin vaikutisvalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

219 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Venäjä ei yksin omista kansainvälisiä vesiä. Suomi itsenäisenä maana voi kutsua tänne ketä itse haluaa. Siihen ei tarvit... Lue lisää...
Luvat ja valtuudet k...

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

23.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image