Pääkirjoitukset

Mainos

Monen syyn ja nimen sota

Pääkirjoitukset 4.1.2018 6:00
Pääkirjoitus

Tammikuun lopussa sata vuotta sitten Suomessa alkoi verinen vaihe, jonka nimeksi on yleistynyt sisällissota.

Sodan taustalla oli useita syitä. Siksi muillekin nimityksille voi löytää perusteita.

Itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen keskusteluun on jo noussut se, mitä Suomessa tapahtui sata vuotta sitten kun vuosiluvuksi vaihtui 1918.

Historiaa nykyhetkestä taaksepäin katsottaessa kevään 1918 tapahtumat jäävät usein ”viime sotien” eli talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan katveeseen. Sadan vuoden päähän katsomista nyt voi kuitenkin perustella muullakin kuin tasavuosien täyttymisellä.

On merkityksellistä ymmärtää, mihin kansakunnan jakaantuminen ja myötäelämiskyvyn puute voivat äärimmillään johtaa.

Vuotta 1918 arvioitaessa on syytä myös muistaa, että Suomen tapahtumiin vaikutettiin myös maan rajojen ulkopuolelta, ennen kaikkea Venäjältä, mutta myös Saksasta.

Pitkälle akateeminen, mutta edelleen voimakkaitakin tunteita herättävä asia on kysymys vajaat neljä kuukautta jatkuneiden veristen tapahtumien nimestä. Kun on oltu eri mieltä siitä, mistä sodassa oli kysymys, tapahtumakin on saanut erilaisia nimiä.

Lista vaihtoehdoista on pitkä: vapaussota, kansalaissota, kapina, punakapina, torpparikapina, luokkasota, veljessota, vuoden 1918 sota, vapaustaistelu, sisällissota, ehkä muitakin. Nimenomaan sisällissota on yleistynyt tapahtuman neutraalina nimityksenä.

Silti perusteita voi esittää myös muiden nimien käytölle.

Nimitys vapaussota on saanut Suomessa oikeistolais-isänmaallisen leiman. Tosiasia silti on, että Leninin johtama Venäjä osallistui Suomen sisällissotaan niin omilla joukoillaan kuin varustamalla sodan toista osapuolta eli punaisia erityisesti alkukeväästä 1918. Moni tarttui aseeseen vapauttaakseen Suomen venäläisistä.

Kiinnostavaa on, että nimitystä ”vapaustaistelu” käyttivät myös punaiset. Sorretulla työväellä ja torppareilla oli tavoitteensa vapautua alistetusta asemastaan vaikka ase kädessä.

Merkittävää samalla on, että työväki ei ollut yksituumaisesti punakaartien riveissä. Myös valkoisten joukossa oli runsaasti työväentaustaisia sotilaita.

Sanaa ”kapina” käyttivät sekä punaiset että valkoiset. Punaiset kaartit kiistatta nousivat kaatamaan maan laillista valtaa. Äärimmäistä kantaa ottamattomuutta sodan syihin tai syyllisiin taas tavoittelee nimitys ”vuoden 1918 sota”.

”Sisällissota” on terminä riittävän tarkka ja neutraali. Nimitys rinnastaa kevään 1918 tapahtumat Suomessa monen muun maan sisäisiin aseellisiin taisteluihin, joita niitäkin kutsutaan sisällissodiksi.

Sota jätti jälkeensä noin 37 000 kuollutta terroriteoissa, taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä. Sodan haavojen paraneminen kesti pitkään, eikä sen välitöntä tilintekoa voi kehua onnistuneeksi.

Harvoin niin on sisällissotien kohdalla koskaan. Sovinnon halun sijasta ilmassa leijuu rankaisun ja koston henki.

Toivottavasti sadan vuoden takaista sotaa voidaan nyt käydä haavoja avaamatta läpi. Kaikki oleellinen tieto sodasta lienee olemassa. Jos voidaan käydä, historiasta on jotain opittu.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

"Silti perusteita voi esittää myös muiden nimien käytölle. Nimitys vapaussota on saanut Suomessa oikeistolais-isänmaallisen leiman. Tosiasia silti on, että Leninin johtama Venäjä osallistui Suomen sisällissotaan niin omilla joukoillaan kuin varustamalla sodan toista osapuolta eli punaisia erityisesti alkukeväästä 1918. "
- Ja tosiasia silti on, että valkoisten tekemä sopimus Saksan kanssa olisi toteutuessaan tehnyt Suomesta Saksan vasallivaltion eikä itsenäistä valtiota. (Onneksi Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa ehti väliin.) Ehkä pääkirjoittaja ymmärtäisi vapaussota-nimityksen myös siinä tapauksessa, että punaiset olisivat voittaneet? Omasta mielestäni näin repivälle nimelle ei pitäisi antaa ymmärrystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liian vähän on selvitetty sisällisotaan johtaneita syitä ja tapahtumia. Aseellinen selkkaus ei ollut hetken hurmasta johtuva ilmiö vaan pitemmän kehityksen tulosta. Kapinaan nousivat teollisuuspaikkakuntien ihmiset. Heillä oli todellinen ahdinko elämässä selviytymisessä. Maaseutu pysyi rauhallisena koska siellä kaikilla oli jotakin pöytään laitettavaa, eikä naapurillakaan ollut juuri paremmin.

Nämä sisällissotaan johtaneet syyt voivat toistus ja vastaavin seurauksin. Tarvitaan vain riittävän suuri määrä nuoria miehiä ja naisia joiden elämässä jokapäiväinen ruuan saanti ei ole itsestään selvyys. Ensin työttömyys, sitten rahapula ja ruokapula, lopuksi avoin kapina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

94
Raksilan puoleisen Asemanseudun kaavoitus alkamassa – monitoimiareena, näyttelytiloja vai pelkkiä asuntoja? Katso video
36
Vaaleihin ja eduskunnan toimintaan esitetään isoa remonttia – puolueet saisivat lisää rahaa, jos uudistuvat
31
Oulussa peräti puolet maan apteekkiryöstöistä – Poliisi: Kielii aktiivisesta huumevelkojen perinnästä
26
Suvi Lindén saapui Ouluun: "Tämä alkaa nyt olla ahdistelua jo"
25
Kommentti: Kultapojan kova koulu – Lauri Marjamäki jää historiaan valmentajana, jonka kaudella menestysputki katkesi
22
Haukiputaan valtava romuautokokoelma ihmetyttää ja vaikeuttaa ajamista - kysyimme, milloin romunkeräilyyn puututaan
15
Vakaumuksellista totaalikieltäytyjää ei voi tuomita tällä hetkellä vankeuteen – oikeuden tuore ratkaisu voi mullistaa oikeuskäytännön

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän mahdoton työllisyystavoite toteutuu !

Täysin Juhan taitavaa propagandaa. Tähän lukuun on laskettu esim. ne tuhannet, jotka ovat muutaman tunnin tai yhden tunn... Lue lisää...
valetta taöysin

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.2.

Naapurit

23.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image