Verotiedot antavat runsaasti tietoa ihmisten palkoista ja niitä on mielenkiintoista verrata, vaikkapa omiinsa.
Suomalaiset ovat varsin iloisia veronmaksajia, joita hyväosaisten verovälttely ärsyttää.
Keskiviikkoisen "kateuspäivän" jälkeen on syytä todeta, että suomalaiset ovat varsin iloisia veronmaksajia. Verohallinnon tekemän tuoreen mielipidekyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä suomalaisesta vakuuttaa maksavansa veronsa mielellään.
Valtaosa kansalaisista arvioi, että verotus on tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen takia. Tästä voi päätellä, että ihmiset kokevat saavansa myös vastinetta veroilleen. Veronmaksutyytyväisyys on jopa kohentunut viime vuosina.
Samalla asenteet verovälttelyä kohtaan ovat tiukentuneet. Tavallisen palkansaajan onkin lähes mahdotonta vältellä veroja, sillä verot maksetaan verokortin mukaisesti suoraan palkasta. Siksi julkisuuteen aika ajoin tulevat tiedot, joissa hyväosaiset kansalaiset käyttävät kaikki mahdolliset porsaanreiät välttääkseen veroja, ärsyttävät sitäkin enemmän.
Onneksi on toisenlaisiakin kertomuksia. Tunnollisen veronmaksajan oravamerkki voitaisiin luovuttaa peliyhtiö Supercellille, jonka perustajajäsenet ja työntekijät nappasivat viime vuoden verotiedoissa seitsemän paikka kymmenen eniten ansainneen joukosta.
Supercelliläisten isot tulot, niin ansio- kuin pääomatuloissa, toivat muhkean veropotin valtion kassaan. Supercell maksoi viime vuonna toiseksi eniten yhteisöveroa, ja yhtiön yritysjärjestelyihin liittyvä Kahon 3 -holdingyhtiö pulitti suurimmat yhteisöverot. Supercell, sen perustajat, työntekijät ja Kahon 3 ovat viimeisen vuoden aikana maksaneet veroja jopa miljardin euron edestä.
Veronmaksuvalmiuttaan vakuuttanut yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen totesi muutama vuosi sitten, että yritys maksaa mielellään veronsa Suomeen vastineeksi kaikesta siitä, mitä yritys on saanut yhteiskunnalta. Kovin moni muu yritysjohtaja ei ole julistanut, että "on meidän vuoromme maksaa".
Pohjois-Pohjanmaalla eniten ansainneiden joukossa on rakennusalalla, päiväkotibisneksessä samoin kuin it- ja pelialalla menestyneitä uusia ja vanhoja konkareita. Oulun rakennemuutos näkyy siten, että korkean teknologian yrittäjien sijaan suurituloisimpien joukkoon on tullut perinteisempiä toimialoja.
Julkiset verotiedot antavat runsaasti tietoa kansalaisten tulotasosta. Aivan kaikkea verotiedotkaan eivät paljasta. Verotiedot antavat hyvän kuvan palkoista, joita ihmisille on maksettu. Pääomatulojen määrä ei sen sijaan välttämättä anna oikeaa kuvaa tulotasosta, sillä vain verotettava pääomatulo on julkista tietoa. Verotiedoissa eivät näy osinkojen koko määrä, luovutusvoitot tai tulot, joita ei veroteta Suomessa. Varallisuuden määrä ei liioin ole julkista tietoa.
Vaikka eri alojen ihmisten tulolistauksia on mielenkiintoista seurata ja verrata niitä omiinsa, verotiedoista kannattaa katsoa maksettujen verojen määrää. Yhteiskuntaa pyöritetään verovaroilla, ja palveluista nauttivat niin köyhät kuin rikkaat. Verotietojen julkisuus on merkki avoimesta yhteiskunnasta, jossa kansalaisten keskinäinen luottamus on yhä korkealla.
Juttua muokattu kello 9.54 poistamalla maininta "vihaisista linnuista", jotka liittyvät peliyhtiö Rovioon, ei Supercelliin.