Pääkirjoitukset

Mainos

Metsien säilyttäjät voittivat

Pääkirjoitukset 14.9.2017 0:00
Pääkirjoitus

Euroopan parlamentin kanta antaa Suomelle mahdollisuuden käyttäämetsiä myös uusissa suurhankkeissa.

Keskeisen kansallisvarallisuudenkäytön pitää olla vastuullista myöstulevaisuudessa.

Arkijärki voitti keskiviikkona Brysselissä, kun Euroopan parlamentti äänesti metsien hiilinieluihin liittyvästä lakiesityksestä. Parlamentin päätös hälventää uhan siitä, että Suomen biotalouden kehittäminen törmäisi jo pian puun käyttöä koskeviin epäreiluihin rajoituksiin.

Parlamentin kannan mukaan metsänkäyttöä voidaan tulevaisuudessa kasvattaa, kunhan metsien säilymisestä hiilidioksidin sitojana huolehditaan. Siitä kuuluukin huolehtia. Näin Suomessa on myös mahdollista tehdä, sillä metsien kasvun ennustetaan edelleen kiihtyvän, ja juuri kasvava metsä sitoo hiiltä.


Merkittävää 
keskiviikon linjanvedossa on myös se yksinkertainen seikka, että nyt toteutuu oikeudenmukaisuus. Suomea ei rangaista siitä, että emme ole hakanneet metsiämme olemattomiin vaan hoitaneet ja myös suojelleet niitä.

Aivan toisin on tehty monessa keskisen Euroopan maassa. Nyt voittivatkin metsien säilyttäjät, eivät hävittäjät.

Jopa muutamat suomalaismepit pyrkivät kaatamaan Suomen niskaan taakkaa siitä, että monissa Euroopan maissa metsät on parturoitu olemattomiin. He olisivat halunneet Suomeen tiukemmat puun käytön rajoitukset.

Metsien hiilinielun kasvattaminen on tavoitteena täysin oikea. Kyse on vain siitä, millä aikajaksolla asiaa tarkastellaan.

Pitkällä jaksolla Suomen metsien hiilinielu kasvaa joka tapauksessa. Hakkuiden kasvattamisen pitää tietenkin olla kestävällä pohjalla.


Parlamentin 
linjauksessa tulevien hakkuiden määrää verrataan vuosiin 2000–2012. Se antaa oikeamman kuvan Suomen metsänkäytön perustasosta kuin laman ja rakennemuutoksen vuodet 1990–2009, joita komissio alun perin esitti.

Jos Euroopan parlamentissa nyt läpi mennyt linjaus vahvistuu syksyn aikana unionin lopulliseksi kannaksi, se jättää tilaa Suomeen suunnitelluille metsä- ja biotalouden suurhankkeille.

Tällaisia on useita, esimerkiksi Kemiin haviteltu suuri biopolttoainejalostamo. Näiden hankkeiden toteutumisen ei vastedes pitäisi olla kiinni EU:n metsälinjauksista.

Asian käsittely Euroopan parlamentissa jätti vaikutelman, että parlamentaarikkojen tietämyksessä pohjoisten metsien määrästä, luonteesta ja kasvusta on ammottavia aukkoja. Jos omassa kotimaassa metsät on hakattu olemattomiin, on jopa luonnollista, jos Suomen aie lisätä metsien käyttöä tuntuu kyseenalaiselta.

Näiden epäilijöiden silmät voisi avata jo lentomatka Helsingistä Ouluun tai Rovaniemelle: jonkin verran peltoja, siellä täällä asutusta – ja valtavasti metsää.

Tätä havainto-opetusta ei nyt tarvinnut käyttää, sillä suomalaisten europarlamentaarikkojen enemmistö osallistui kiitettävästi asian kirkastamiseen kollegoille.

Iso ansio perusasioiden selventämisessä oli ympäristövaliokunnan jäsenellä Nils Torvaldsilla (r.). Hän neuvotteli kompromissin, jolla osa epäilevistä mepeistä saatiin kompromissiehdotuksen taakse.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Tulevien sukupolvien puolesta haluan kiittää, että nyt aiomme nostaa Suomen metsien hakkuumäärät uuteen historialliseen ennätykseen. Kiitos, että Suomen metsiä hakataan nyt nopealla tahdilla. Kiitos, että metsien hiilensidonta romahtaa tulevan 20 vuoden aikana vaikka käytännössä koko globaali ilmastotutkijayhteisö sanoo, että ilmastonmuutoksen torjunnan kannata juuri tulevien 20 vuoden sisällä hiilinielujen kasvattaminen on kaikista olennaisin ilmastotoimi. Kiitos, että hiilinielujen palauttaminen tarvittavalle tasolle siirtyy nyt 40 vuoden päähän. Kiitos, että 40 vuoden päästä emme sitten voi enää hakata metsiämme. Kiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Akateeminen cityvihreys sokeuttaa ja terrorisoi ajattelua! Empiirisesti on voitu todentaa, että ainakaan vanhat ryteikköiset metsät eivät ole mitään hiilinieluja, vaan CO2 - päästöjen voimakkaita tuottajia. Kukaan järjellinen kansalainen ei vastusta hiilinieluja, mutta pitäisi nähdä myös kokonaisuus eikä vain reagoida cityvihreyden tapaan asiaan kerrallaan. Luultavasti oleellisempaa on vähentää ennen muuta fossiiliperäisten polttoaineiden käyttöä ja ajaa tietenkin pyörällä. Sitä paitsi ilmakehän CO2 - pitoisuuden kasvu on pysähtynyt tai ainakin taantunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Risukot eivät elätä, saatikka tuottaa bioraaka-ainetta. Utopiaa kerrassaan. Metsät on hakattava ja raivattava tehokkaasti, yksittäistä risutaimea ei kannata hakea sieltä täältä kalliilla kalustolla. Se tietää avohakkuita eli metsien parturointia, ympärivuotisesti. Sanotaan, että Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Näinhän se teoriassa on. Mitä hyötyä on vuosikasvaimista, niitä ei viedä heti biotuotetehtaaseen. Puuta on kasvatettava 20 vuotta, ennen kuin sillä on rungon näköistä. Kun on tarpeeksi laskettu yhteen puiden vuosikasvaimien tilavuuksia, saadaan miljoonia kuutioita puuta. Puiden järeytymistä odotellessa, pitää hakattavissa olevat metsät käyttää tehokkaasti. Metsänomistajat hykertelevät, puulla on vihdoinkin hyvä hinta. Kalliista puuraaka-
aineesta ei kannata tehdä biotuotteita, ei varsinkaan polttoainetta. Saapa nähdä, mitä keksitään, että puuraaka-ainetta saadaan teollisuudelle pilkkahintaan. Hyvä konsti on omaisuusvero ja metsävero sekä halvan puun tuonti ulkomailta puumarkkinoita hämmentämään. Metsän omistamisesta tehdään kallis harrastus tavallisille ihmisille. Marjanpoimintaan tuodaan thaipoimijoita, mutta metsätalouteen tämä konsti ei tepsi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

luulisi noissa maissakin, jotka on hävittäneet metsänsä, voivan istuttaa uusia puuntaimia metsäaukkoihin, kuten täälläkin. kait ne sielläkin siemenestä versoo puuntaimeksi. taitaa olla vaan syynä se, ettei ole metsille tilaa tarpeeksi?. ovat asukastiheydeltään vaan niin asuttuja. ja jos saadaan metsiköitä kasvaan, joku kaunis kesäpäivä ne palaakin, kuten ollaan nähty. niiden pitää tehostaa alkusammutusta siinä asiassa. metsäpalo kun on alkuun helpompi sammuttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Avoin kirje sotepäättäjille

141 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Avoin kirje sotepäättäjille

Ei näytä ottavan tämä palveluseteli malli tuulta alleen. Olisiko tässä ideaa? Niitä pitäisi jonottaa ja 1000 ensimmäistä... Lue lisää...
Besserwisserpete

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

22.11.

Fingerpori

22.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image