Pääkirjoitukset

Mainos

Maltti kovaa valuuttaa

Pääkirjoitukset 19.5.2017 0:00
Pääkirjoitus

Taloustilanteen pitkään odotettu koheneminen lataa suuria toiveita syksyn työmarkkinaneuvotteluihin. Palkankorotusvaatimuksia tehtäessä on kuitenkin syytä pitää mielessä, että takana on monta tuskallisen vaikeaa vuotta ja että myönteinen käänne on kovin heiveröisissä kantimissa.

Ylimääräistä jaettavaa ei ole vielä kertynyt. Kakku kannattaa ensin leipoa hyvistä aineksista ennen kuin sitä ryhdytään jakamaan.

Palkankorotuksista puhuttaessa takana pitäisi olla enemmän kuin vain muutamia kuukausia. Hyvistä uutisista huolimatta maltti on valttia, sillä vaarana on, että kasvun ainekset ulosmitataan hetkessä, vaikka taustalla onkin pitkä maltillinen kausi.

Julkiselta puolelta väläytetyt työtaistelutoimet ovat näissä oloissa tarpeettomia elkeitä. Julkinen sektori ei liioin voi olla se, joka sanelee palkanmaksutavoitteet.

Ruotsissa äskettäin tehty kolmivuotinen sopimus 6,5 prosentin palkankorotuksista olisi houkutteleva, mutta meillä täysin epärealistinen vaihtoehto.

Syksyn palkkaneuvottelut käydään liittopohjalta, sillä keskitettyä ratkaisua ei ole tulossa. Vientiteollisuus yritti viime talvena rakentaa toimialan kilpailukykyä vahvistavaa sopimusta, mutta Metsäteollisuus kaatoi sen. Typistettyyn Suomen malliin voidaan kuitenkin palata jossain muodossa, sillä vientialat määrittävät joka tapauksessa korotukset.

Samaan aikaan palkansaajapuolella on ryhmitytty laajemmiksi liitoiksi. Metallin, Teollisuuden ammattiliiton ja Puuliiton vastikään sopima fuusio uudesta Teollisuusliitosta vahvistaa SAK:laisten palkansaajien teollisuussiipeä. Äärimaltillisten vuosien jälkeen työntekijät janoavat korotuksia.

Liittokierrosvoi tietää muutenkin hankaumia, sillä vientiteollisuuden työmarkkinajohtajat mielivät muutoksia yleiskorotusten maksatuksiin (Kaleva 18.5.). Paikallisessa sopimisessa palkankorotukset haluttaisiin kohdentaa yksilöllisemmin tuottavuuden mukaan sen sijaan, että ne valuisivat yleiskorotukseen. Nyt erillinen palkitseminen tapahtuu usein yleiskorotuksen päälle.

Työntekijäpuolella menettelyn nähdään lisäävän henkilöstöryhmien ristiriitoja, kun korotusten tarkoitus on lisätä kaikkien ostovoimaa.

Syksyn työmarkkinaneuvotteluista ja kilpailukykysopimuksen mukaisesta paikallisen sopimisen lisäämisestä voi tulla vielä monimutkainen yhtälö.

Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta. Kovin suuret erot työntekijöiden ja johtajien palkoissa herättävät pahaa verta. Keskuskauppakamarin mukaan suurten pörssiyhtiöiden johtajien pelkkä peruspalkka ilman tulos- ja suorituspalkkiota on lähes 700 000 euroa.

Koska neuvotteluvara on pieni, pitäisi palkansaajien malttia tukea joillakin muilla keinoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on väläyttänyt veropoliittisia keinoja palkankorotusten vaihtoehdoiksi. Verohuojennuksilla voitaisiin edistää malttia työmarkkinoilla. Verotuksen keventäminen tuntuisi palkkapussissa välittömästi.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Suomella on edelleen yli 10 % kilpailukykykuilu verrattuna kilpailijamaihin, mikä takaa massatyöttömyyden (450 000 ihmistä) jatkumisen. Palkkoja voidaan korottaa vasta, kun tuottavuutta on nostettu 10 %.

Tällä hetkellä pitäisi siis puhua palkkojen taikka muiden työvoimakustannusten alentamisesta. Jos nössöhallitus ei pysty yksinkertaisempaan temppuun eli työnantajamaksujen alentamiseen, ay-liikkeen tulee osoittaa solidaarisuutta työttömiä kohtaan alentamalla palkkojaan.

Jos mitään ei tehdä, työttömiltä ei voi enää odottaa, että he alistuvat työläisten sanelemiin ehtoihin ja hyväosaisten säädättämiin lakeihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkankorutuksille saa suosiolla heittää hyvästit niin kauan kuin ollaa Euro valuutassa. Pikemminkin pitäis laskea palkkoja vähintään 10% sillä jo vähän kohennettaisiin kilpailukykyä. Tuo Sipilän kiky oli yhtä tyhjän kanssa. Edelleenkään vienti ei oikein vedä ja talouskasvua joudutaan kohentamaan velkapääomalla.
Inflaation ja velanoton vaikutus jos otetaan huomioon niin aitoa talouskasvua ei ole tullut yhtää. Työttömyyskin junnaa paikallaa, jonkin verran on siirretty työttömiä 9€/pv töihin ja sairaseläkkeelle. Myös isojen ikäluokkien eläköityminen on vapauttanut työpaikkoja nuoremmille. Uusia työpaikkoja ei ole tullut niinkään paljon kuin on siirretty ulkomaille. Menestyvimmät vientituotteet ovat nyt investointien, pääomien ja työpaikkojen vienti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Venäjä vain uhkailee?

180 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

YLE radio suomi YÖK...

Luuleeko tosiaan toimittajat, että kuuntelijoita kiinnostaa heidän höpinät, puhutaan yhteen ääneen ja nauraa kikatettaan... Lue lisää...
niinpä,,

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.6.
Jari on tauolla. 26.6. - 1.8.

Naapurit

28.7.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image