Pääkirjoitukset

Mainos

Mainettaan parempi kiky

Pääkirjoitukset 21.11.2017 6:00
Pääkirjoitus

Suomen hintakilpailukyvyn arvioidaan edelleen parantuvan. Myönteinen kehitys nojaa paljon parjattuun kustannuskilpailukykysopimukseen.

Talouden kasvu-uralle pääsy on ollut työn ja tuskan takana, siksi tarvitaan vielä malttia ja myös investointeja.

Kilpailukykysopimus on mainettaan parempi, ja Suomi on viimeinkin päässyt mukaan maailmantalouden kasvun imuun. Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja arvioi STT:lle (Kaleva 20.11.), että hintakilpailukyvyn paraneminen ensi vuonna nojaa pitkälti kustannuskilpailukykysopimukseen.

Suomen hintakilpailukyvyn arvioidaan edelleen parantuvan, jos teknologiateollisuudessa sovituista työmarkkinaratkaisuista tulee palkankorotusten yleislinja. Suuriin irtiottoihin ei siten ole varaa.

Kilpailukykysopimuksesta sovittiin viime vuonna ja sitä on sovellettu tästä vuodesta alkaen. Hallitus paimensi kohun saattelemana työmarkkinoita sopimuksen tekoon niin sanottujen pakkolakien vaihtoehtona. Nyt sopimuksen merkitys nähdään selkeästi: se pienentää työkustannuksia ja yksikkökustannuksia suhteessa muihin maihin.

Sopimusta on ehditty arvostella ja hymähdellä keinoja, joilla sitä on toteutettu. Työpäivän jatkaminen muutaman minuutin tai työhyvinvointipäivät ovat voineet olla tapoja, joilla kikyn lisätyötunteja on täytetty. Monilla asiantuntija- ja toimihenkilöaloilla ”taksvärkin” tekeminen on pysyvä ilmiö, joten pelkkä ylitöiden kirjaus on saattanut kuitata 24 kiky-tuntia nopeasti. Sen sijaan aloilla, joissa työaika on minuutin päälle, ylimääräisten työtuntien tulokset on todennäköisesti helpompi osoittaa puhumattakaan siitä, että julkisella sektorilla kilpailukykysopimus rokottaa lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Suomen Pankin näkemyksen mukaan nimenomaan työnantajamaksujen alentaminen parantaa kilpailukykyä. Kilpailukykysopimuksessa työnantajien työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut alenevat. Vastaavasti työntekijöiden maksuosuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista nousee.

Kilpailukykysopimuksen toimivuus yhdistettynä teknologiateollisuuden työmarkkinalinjaan vahvistaa toteutuessaan hintakilpailukykyä. Tämä on merkittävää, sillä Suomen kustannuskilpailukyky ehti heiketä pahasti aiemmin 2000-luvulla. Finanssikriisi rapautti kilpailukykyä. Heikko tuottavuuskehitys, teollisuuden rakennemuutos ja tehdyt palkkaratkaisut täydensivät Suomen heikkenevää tilannetta kilpailijamaihin nähden.

Suomen Pankin viimekeväisen arvion mukaan finanssikriisin aikoihin tehdyt palkankorotukset kiihdyttivät suhteellisten työkustannusten nousua kilpailijamaihin nähden. Vasta vuoden 2012 jälkeen työkustannusten kasvu on hidastunut euroalueen keskiarvon tuntumaan ja pysäyttänyt kilpailukyvyn heikkenemisen.

Kilpailukykysopimus alentaa työn hintaa. Piristyvän tuottavuuskehityksen ja muuta euroaluetta hitaammin kehittyvien työvoimakustannusten odotetaan antavan pontta kilpailukyvyn kehitykselle 2017–2019.

Pankit ja ennustelaitokset kertovat nyt hyvästä talousvireesta. Kasvu-uralle pääsy on kuitenkin ollut työn ja tuskan takana. Takamatka on ollut pitkä ja kivinen, joten vielä tarvitaan malttia ja investointeja.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Vieläkö eläkkeet ja lomat saataisiin kuntasektorilla samalle maltilliselle tasolle muiden kanssa, paranisi Suomen asema edelleen. Samalla tasa-arvo ihmisryhmien välillä lisääntyisi-siis se mitä puolueohjelmissa luvataan, tosin kuntasektorilla työsuhteen pysyvyys on vähän toista luokkaa kuin yksityissektorilla .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No johan lähti kynä lentoon Kyöstillä? Minkähän jutun hän on lehdestään lukenut 20.11.? Tai missä mielentilassa?

Yritysten kilpailukyvyn paranemiseen vaikuttaa ainoastaan Kikyn mukaanaan tuoma mittava tulonsiirto palkansaajilta yrityksille työnantajamaksujen muodossa. Kiky tunneilla, lomarahaleikkauksilla eikä muillakaan hallituksen työntekijöitä kyykyttävillä toimenpiteillä ole Suomen kilpailukykyä saatu nousuun. Nousun on aiheuttanut suhdanteiden parantumine muualla maailmassa ja työntekijöiden monta vuotta jatkuneet maltilliset palkankorotukset, kuten Tyka, raami ja eläkeratkaisu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Hallitus paimensi kohun saattelemana työmarkkinoita sopimuksen tekoon niin sanottujen pakkolakien vaihtoehtona."

Että paimensi?

Hallitus kylläkin pakotti, kiristi ja uhkaili ammattiliittoja, jotka joutuivatkin nielemään KIKY-kalkin pakkolakien uhkaamina.

Äärimmäisen epäoikeudenmukaiset julkisen sektorin työläisiä rokottavat lomarahaleikkaukset tulevat seuraavissa vaaleissa Kepua ja Kokkareita vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sdp ja vasemmistoliitto on ay-liikkeen johdossa nehän oli kikyä sopimassa, he vastaa vaaleissa siitä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näilläkin palstoilla on paljon aijemmin parjattu kikyä ja varsinkin pääministeri Sipilää!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

156 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

Minä en ole Paavolla sen enempiä vouhkannut ja aioinkin äänestää häntä kaikessa hiljaisuudessa, mutta kun otit asian/asi... Lue lisää...
vouhkaampa minäkin, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

22.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image