Pääkirjoitukset

Mainos

Liian helppo nos­toau­to­maat­ti

Pääkirjoitukset 12.10.2017 0:00
Pääkirjoitus

Kiinteistöveron kaltaisella tasaverolla taotaan tuottoja, joilla raivataan tilaa tuloverojen kevennyksille.

Riittäisi, kun kiinteistöverolle määriteltäisiin yläraja. Määräämällä myös alaraja kunnat pakotetaan nostamaan veroa.

Kiinteistönpidon kulut kasvavat edelleen merkittävässä osassa kuntia, ei kuitenkaan välttämättä kuntien omasta tahdosta, vaan hallituksen pakottamana.

Hallitus jatkaa määrätietoisesti tavoitettaan kasvattaa kuntien kiinteistöverotuloja. Eduskunnalle vastikään annetut korotusesitykset kahdelle seuraavalle vuodelle ovat jatkoa tänä ja viime vuonna tehdyille korotuksille. Nousevilla kiinteillä veroilla raivataan tilaa erityisesti hallituksen hellimiin tuloverotuksen kevennyksiin.

Kiinteistöverojen jatkuva kiristäminen on herättänyt kovaa arvostelua niin eduskunnassa kuin alan etujärjestöissä. Kiinteistövero on tehokas väline, jolla hallitus pystyy pumppaamaan kunnille rahaa vastineeksi esimerkiksi päivähoitomaksujen alennuksista. Kiinteistöveron ohjaavalla vaikutuksella pyritään myös hillitsemään kuntien haluja nostaa veroprosenttia ja siten korottaa työn verotusta.


Hyvistä aikeista
huolimatta kiinteistöverosta on tullut korotusautomaatti, jolla vaikutetaan vahvasti kuntien itsehallintoon. Pelkästään yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan nostaminen pakottaa Veronmaksajain keskusliiton mukaan peräti 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotustaan ensi vuonna.

Kiinteiden kulujen jatkuva nostaminen on kunnille vakaa ja ennakoitava tuotto. Asian toinen puoli on, että kiinteistöveron korotuksilla asumiskustannukset nousevat. Jos kunta haluaisi ylläpitää tai lisätä vetovoimaansa pitämällä kiinteistöverot alhaalla, se ei ole mahdollista.


Kiinteistöveron
kaltaisen tasaveron ongelma on siinä, että se kohdentuu epätasaisesti. Kiinteistöveron korotukset rasittavat kaupungeissa erityisesti omakotitalossa asuvia kasvavia lapsiperheitä, pientä eläkettä saavia senioreita ja työttömiä. Kiinteistöveron korotukset valuvat nopeasti myös vastikkeisiin ja vuokriin.

Hallitus esittää, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja yläraja vuonna 2018 nousee 0,93–1,80 prosentista 1,03–2,00 prosenttiin. Lisäksi vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa on vuonna 2019 määrä korottaa 0,41–0,90 prosentista 0,45–1,00 prosenttiin.

Oulussa hallituksen esitys ei nostata kiinteistöveroa ensi vuonna, sillä taksoja korotettiin roimasti jo tälle vuodelle.

Paineet kiinteistöveroa kohtaan kasvavat, sillä hallituksen tavoitteena on alentaa työn ja yrittämisen verotusta. Sinänsä tavoite kiinteistöveron sadan miljoonan euron korotuksesta hallituskaudella on jo toteutettu.


Kiinteistöveron
korotuksiin voi suhtautua kriittisesti, sillä asumiskustannukset kasvavat nopeammin kuin ansiotulot. Tällainen tilanne on suurissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Eikö riittäisi, että kunnille määriteltäisiin kiinteistöveron yläraja?

Määräämällä myös alarajan kunnat pakotetaan nostamaan kiinteistöveroa, vaikkei olisi tarvitsisikaan.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Pääkirjoituksesta jäi harmittavasti puuttumaan perussyy miksi kiinteistöveroa on nykyhallituksessa korotettu. Syy on se fakta, että kansantalouden kannalta kiinteistövero on paras mahdollinen vero. Eli kiinteistöjä verottamalla ei juurikaan heikennetä talouskasvua ja verokertymä on hyvin ennustettavaa. Tästä käytännössä kaikki ekonomistit ovat samaa mieltä. Sama tilanne on lahja- ja perintöveron kanssa. Eli jos veroja pitää kerätä niin ne ovat kansantalouden kannalta hyviä veroja.

Kaikkein huonoimpia veroja talouden kannalta ovat yritys- ja pääomatuloverot sillä ne vähentävät merkittävästi taloudellista toimeliaisuutta ja riskinottoa sekä niitä on kohtuullisen helppo kiertää.

Eli nämä menevät näin kansantalouden kannalta. Ongelma tässä on se että "hyvät verot" ovat kansalaisten kannalta erityisen vihattuja ja "huonot verot" taas herättävät kansalaisissa voimakasta kannatusta. Poliitikot sitten koittavat taiteilla tässä välissä. Kataisen hallitus mielisteli äänestäjiä ja korotti "huonoja veroja" ja sitävastoin Sipilän hallitus on korottanut " hyviä veroja" äänestäjien vastalauseista huolimatta.

Kysyn - kumpi hallitus on Suomen tulevaisuuden asialla? Toivoisin että myös Kalevan pääkirjoitustoimittaja miettisi tätä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän tässä verokertymien hissun kissun ylöspäin hiissaamisessa on taustalla myös se, että aletaan valmistautumaan SoTe:n käyttöön oton aiheuttamiin lisäkustannuksiin. SoTe:sta ei tule mahdollisia säästöjä vasta kuin 7 - 10 vuoden kuluttua , jos silloinkaan,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallitus nostaa tipottain veroja sieltä täältä jotta ensi vuonna näyttäisi valtion kassa pullistelevan euroista joita sitten voidaan sulavasti käyttää 2019 vaalibudjetin tekoon etenkin heikon kannatuksen kanssa kärvistelevien hallituspuolueiden keskustan ja sinisten kannattajille.
Maataloustukiin ja verohelpotuksiin keskituloisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin , onhan meillä ollut jo 20 vuotta se "tilapäinen autovero".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan toki muitakin tasaveroja, jotka eivät ole missään suhteessa käyttöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiinteistövero otettiin käyttöön hirmuisen laman pyörteissä v 1993 ja samalla luovuttiin katumaksusta.
Katumaksun aikana oli sikäli mukavaa, että ainakin talvikautena näki lumipyryn jälkeen, saiko maksulle vastinetta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähän aikaa sitten saatiin hulevesimaksu. Virtaavasta vedestä on mukava kantaa maksua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi on pyhää Suomessa ja niihin ei kosketa: Julkisista varoista maksettavat tukiaiset, jotka lienevät reilut 4 000 miljoonaa joka vuosi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ossin tarina

134 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tupakointi

Tupakointi, grillaus, ulkotulet, lumenpudotus, lakaisu, vuodevaatteiden puistelu, radio... kieltotehtailu parvekkeen käy... Lue lisää...
Kielletään vaan kaik...

Jari ja sarjakuvat

Jari

14.10.

Naapurit

18.10.

Fingerpori

18.10.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image