Naisia on nousemassa johtaviin asemiin yhtiöiden ylimmässä johdossa Suomessa. Keskuskauppakamarin keskiviikkona julkaiseman naisjohtajaselvityksen mukaan naiset ovat saaneet entistä enemmän vastuuta liiketoimintajohtajina eli keskeisillä paikoilla.
Naiset ottavat vastuuta johtoryhmissä -nimisen selvityksen mukaan varsinkin nuoremmat naiset työskentelevät aikaisempaa useammin vaativissa johtajatehtävissä, joihin aiemmin on nimitetty pelkästään miehiä.
Selvitys tiivistää muutoksen toteamalla, ettei johtoryhmässä toimiva nainen ole enää harvinaisuus Suomessa
Kehitys tasa-arvoisempaan suuntaan on erittäin tervetullut suomalaisessa työelämässä, vaikka naisten määrä yritysten terävimmässä kärjessä on edelleen pieni verrattuna miehiin.
Naisten osuus johtajina on kymmenen prosenttia kaikista pörssiin listautuneista yrityksistä. Kurssi on kuitenkin kääntynyt melko nopeasti kohti naisten kasvavaa osuutta.
Selvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on tänä vuonna 20,7 prosenttia. Kaksi vuotta sitten vastaava lukema oli 18,5 prosenttia. Pörssiyhtiöiden liiketoimintajohdossa työskentelee 44 naista. Kolme vuotta sitten heitä oli 26.
Keskuskauppakamarin selvityksestä voi päätellä, että Suomen yrityselämä näkyy vuosien kuluessa oppineen, ettei puolta ammattitaitoisesta väestöstä voi pitää sivussa strategisesti merkittävistä tehtävistä.
Sellainen on voimavarojen tuhlausta, ellei peräti suoranaista asenteellista pöljyyttä.
Parasta niin yksittäisen yhtiön kuin yhteiskunnankin kannalta on, että henkilön pätevyys ratkaisee, ei sukupuoli. Niin on tapahtumassa. Pikkuhiljaa miehet ja naiset ovat asettumassa samalle viivalle vastuullisissa tehtävissä. Pätevyyden korostus nostaa väistämättä koulutettuja ja osaavia naisia tärkeisiin tehtäviin.
Toivottavasti selvitys kertoo myös siitä, ettei edes suosituksia sukupuolikiintiöistä enää tulevaisuudessa tarvittaisi. Naisten ja miesten tasapuolisen, osaamiseen perustuvan edustuksen pitää olla itsestään selvää menestyvässä yhteisössä.
Keskustelulla sukupuolikiintiöistä on ollut kuitenkin tärkeä osansa tien tasoittajana ja kehityksen nopeuttajana. Kiintiöpuhetta on parjattu, mutta se on ollut muuttamassa rekrytointikulttuuria ja suhtautumista tasa-arvopyrkimyksiin.
Naiset ovat päässeet todistamaan taitavuutensa ja ennen kaikkea sen, ettei jokin vaativa työ voi olla sidottu niinkin satunnaiseen seikkaan kuin sukupuoleen.
Lisääntyvä osaamiseen, koulutukseen ja kykyyn perustuva rekrytointiajattelu on omiaan murskaamaan naisten uran esteenä olleita lasikattoja ilman kiintiöintiäkin.
Toki tekemistä on vielä paljon. Työnantajien pitää edelleen edistää naistyöntekijöidensä etenemistä. Naisten on uskallettava rohkeasti tarttua haasteellisiin tehtäviin, kun työnantaja niitä tarjoaa.
Pääkirjoitus