Oululaisten Pentzinien miljoonalahjoitus piti käyttää paikallisen ruotsinkielisen kulttuurin vaalimiseen, mutta iso osa rahoista on virrannut parempiin suihin.
Oulussa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut aviopari Elin ja Karl Pentzin lahjoitti ruotsalaisuutta Suomessa vaaliville järjestöille merkittävän omaisuuden. Lahjoitusten tarkoituksena oli turvata ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden asema Oulussa. Vastoin lahjoitussopimusta tuon omaisuuden tulosta vain murusia on palannut Ouluun siihen tarkoitukseen, jota varten lahjoitukset on tehty. Suurin osa tulosta on huvennut lahjoituksia hallinnoivien Suomen ruotsalaista kansapuoluetta lähellä olevien Svenska kulturfondenin ja Svenska litteratursällskapetin osoittamiin kohteisiin, muun muassa RKP:n toiminnan tukemiseen.
Karl Pentzin oli oululainen kauppias. Hän toimi kuuluisan Bergbomin kauppahuoneen palveluksessa ja peri huomattavan osan sen omaisuudesta.
Pentzinin pariskunta teki kaksi taloudellisesti merkittävää lahjoitusta, toisen Svenska kulturfondenille ja toisen Svenska litteratursällskapetille.
Elin Pentzin antoi Svenska kulturfondenin hallinnoitavaksi omaa ja puolisonsa nimeä kantavan kulttuurirahaston. Tähän sisältyi 4,2 prosenttia Suomen Gummitehtaan osakkeista. Gummitehdas yhdistyi myöhemmin Nokia Oy:ksi, josta kehittyi nyttemmin kännyköistään tunnettu Nokia Oyj.
Svenska kulturfondenin kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan osakkeita ei saa myydä ja niiden tuotto pitää käyttää ruotsalaisuuden hyväksi Oulussa.
Pentzinien lahjoittama Nokia-omaisuus on kutistunut vuosien saatossa muun muassa siksi, että osakkeita on myyty vastoin lahjoitussopimusta. Osakemyyntiä on perusteltu sillä, että niistä on saatu hyvä hinta. Mutta sitä ei mikään muuta muuksi, että tuottoja ei ole ohjattu Ouluun.
Svenska litteratursällskapetille Pentzinit lahjoittivat 700?000 tuonaikaista Suomen markkaa. Niiden tuotto määrättiin käytettäväksi ensisijaisesti Oulun ruotsinkielisen keskikoulun toiminnan tukemiseen.
Vuosina 1987--2003 Pentzinien rahastosta lahjoitettiin Ouluun 900?000 euroa. Aivan viime vuosina rahaa on herunut vain noin 250?000 euroa Reinilän ja Weckmanin talojen remontteihin. Yksin Nokian osakkeista ruotsinkieliset kulttuurijärjestöt kuittasivat viime vuonna kuusi miljoonaa euroa.
Svenska kulturfondenissa tulkitaan Pentzinien lahjoitusta niin, että niiden tuotto on tarkoitettu jaettavaksi ympäri Suomea. Lahjoituskirjoissa todetaan selväsanaisesti, että tuotto tulee käyttää ensisijaisesti ruotsalaisuuden asian hyväksi Oulussa. Niissä on toki maininta muustakin käytöstä, mutta ensisijaisena kohteena mainitaan ruotsalaisuuden vaalinta Oulussa.
Oulun yliopisto ei ole saanut tukea Pentzinien omaisuutta hallinnoivilta järjestöiltä, vaikka ne ovat jakaneet rahaa auliisti aina Aalto-yliopistoa myöten.
Todennäköiseltä näyttää, että Pentzinien lahjoituksia on käytetty lahjoitussopimusten vastaisesti. Lahjoituksia hallinnoivat järjestöt ovat vähintäänkin selityksen velkaa.