Pääkirjoitukset

Mainos

Laaja kielitaito on Suomen etu

Pääkirjoitukset 18.5.2017 0:00
Pääkirjoitus

Suomessa on ymmärretty kauan, että pienessä maassa kielitaito on voimavara. Kielet on nähty nopeimpana väylänä ymmärtää muita ja laajentaa yleissivistystä.

Elinkeinoelämän näkökulmasta laaja kielitaito on taannut mahdollisuuden käydä kansainvälistä kauppaa. Samalla se on tarjonnut paremman urakehityksen työssä.

Mikä yllättävintä, käytännön koulumaailmassa totuus on aivan toinen. Vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt huomattavasti peruskoulussa verrattuna 1990-lukuun. Syy ei ole koululaisten innossa, vaan kuntien kustannusleikkurissa.

Opetushallituksen tilastojen mukaan vain viidennes peruskoululaisista lukee nykyisin kolmea tai useampaa kieltä. Vähennys on määrällisesti merkittävä ja on tapahtunut verrattain lyhyessä ajassa, parissa peruskoulusukupolvessa.

Alle 20 vuotta sitten reilusti yli kolmannes koululaisista valitsi valinnaisen pitkän kielen eli niin sanotun A2-kielen opiskelun. Nykyisin A2:n valitsee noin viidennes koululaisista.

Köpelömmin on käynyt B2-kielivalinnalle. Joka viidennen oppilaan sijaan ranskaa, saksaa, venäjää tai ruotsia opiskelee enää joka kymmenes.

Eniten on vähentynyt perinteisten valinnaiskielten saksan ja ranskan opiskelu. Se on harmillista, sillä molemmat kielialueet ovat eurooppalaisessa mittakaavassa tärkeät.

Kielitarjontaon kutistunut kuntien kustannussäästöjen vuoksi varsinkin 2010-luvulla. Säästösyistä valinnaisten kielten aloitusryhmäkokoja on jouduttu kasvattamaan, jolloin vaaditun kokoisia kieliryhmiä saadaan perustetuksi vain suurimmissa kaupungeissa. Pienemmissä kouluissa lisäkieliopetusta ei ole tarvinnut järjestää. Näin kunta on säästänyt opettajan palkassa.

Nurinkurinen kehitys on aiheuttanut sen, että koululaiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakuntansa mukaan.

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen huomautti Kalevan haastattelussa 13.5., että kielten opiskelu on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen, missä ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi on tarjolla paljon vaihtoehtoja. Jossain Pohjois-Suomen kunnassa kielivaihtoehtoja on tasan yksi.

Koulutuksen tasa-arvossa on otettu aimo harppaus taaksepäin, kun monipuolisesta kielitaidosta kiinnostuneet eivät välttämättä saa opetusta omassa koulussaan tai kunnassaan.

Näkymä umpioituneesta pussinperä-Suomesta on erittäin huolestuttava. Pahimmillaan kielipääoman puute heikentää Suomen kilpailukykyä. Maailmanmarkkinoilla toimimiseen vaaditaan kielen ja kulttuurin hallintaa.

Opetushallituksen täytyy patistaa kuntia yhteistyöhön, jotta kaikkiin kouluihin saadaan lisäkielten opetusta esimerkiksi etäkursseina ja verkko-opiskeluna. Kuva- ja ääniyhteys helsinkiläis- tai oululaiskoulun saksantunnilta onnistuu digiaikana minne tahansa Suomeen. Sillä pysäytetään eriarvoistuminen ja taataan kielitaidon monipuolisuus.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Pakkoruotsi on syy kielivalikoiman supistumiselle.

Kun pakkoruotsi poistetaan ja ruotsi muutetaan valinnaiskieleksi kaikilla koulutuksen tasoilla, niin eiköhän ihan ihmeesti ala kielivalikoima monipuolistumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Jo nyt on merkkejä siitä, että ruotsin opetuksen varhaistaminen kuudennelle luokalle on vähentänyt kiinnostusta A2 kieliä kohtaan ja eräät kunnat ovat supistaneet A2 kielten tarjontaa. Miksi poliitikkojen on niin vaikeaa ymmärtää näin selvää asiaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakin tähän päivään saakka Suomella on ollut opittavaa Ruotsista. Harva ymmärtää ruotsinkieltä, suomalaisille se on valtava etu monessakin suhteessa.
Oli se ennen muinoin, kun yliopistossa sattoi opiskella varsinaisten opintojen ohella useita kieliä (venäjä, saksa, ranska...) ilman lisäkustannuksia. Sitten oli vielä kesäyliopiston kurssit päälle pienellä kesäyliopistomaksulla. Eipä taida enää onnistua. Suomen sanotaan olleen silloin köyhä. Jokainen arvioikoon itse, jos on vertailupohjaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääkirjoituksen otsikko on itsestäänselvyys, jonka kaikki voivat hyväksyä. Sen sijaan syyt vallitsevaan tilanteeseen ovat moninaiset ja päätoimittaja on kaivanut esille lähes kaikki mahdolliset ja mahdottomat selitykset, mutta on onnistunut välttämään tärkeimmän: pakollisen ruotsinkielen opetuksen. Pahan sanan sanomisen kieltää eliittiä sitova omertan laki.

Tämän päivän Hesarin mielipidepalstalla tässäkin pääkirjoituksessa mainitun opetushallituksen jo eläkkeellä olevat opetusneuvokset Mustaparta ja Jääskeläinen otsikoivat mielipiteensä ”Koulun kieliohjelmaa pitäisi uudistaa radikaalisti: englanti kaikille pakolliseksi ja ruotsi vapaaehtoiseksi”. Eläkeläisiä ei omertan laki enää sido, toisin kuin lehtemme päätoimittajaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä maailma näyttäytyy todella yksipuolisena, jos osaat vain suomea ja (huonosti) englantia. Monelle suomalaiselle ei ole vielä valjennut, että brittien poistuminen EU:sta muuttaa väjäämättä Euroopan kielien tärkeysjärjestystä; saksan kieli ja ranskakin muuttuvat entistä tärkeämmiksi. Katselin tuossa omaa opinnäytettäni 1980-luvun alusta. Lähteitä oli viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja venäjäksi. Onnistuisiko sama asia nykyopiskelijoilta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Englannin asema yleiskielenä johtuu Yhdysvaltojen vaikutuksesta ja heidän kulttuuriviennistään. Brexit ei sitä hetkauta. Ei sillä kyllähän kieliä kannattaa osata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Englannin kielen asema maailmanlaajuisesti johtuu tosiaankin Yhdysvaltojen vaikutuksesta. Tekstini tarkemmin lukeneet huomannevat, että kirjoitin englannin kielen vähenevästä asemasta Euroopassa ja EU:n alueella. Tämän kyllä Brexit hetkauttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Holmström sen sanoi: eläkkeitä on leikattava

Eläkevarat ovat käytännössä syntyneet aivan viime vuosikymmeninä, ei suinkaan nykyisten eläkeläisten työuran aikana. Elä... Lue lisää...
y

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.8.

Naapurit

18.8.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image