Pääkirjoitus

Kuo­le­man­ran­gais­tus ei kuulu ny­ky­ai­kaan

Seitsemän kansanedustajaa - kolme kokoomuslaista ja neljä perussuomalaista - kannattaa Sanoman maakuntalehtien kyselyn mukaan kuolemanrangaistuksen palauttamista.

Seitsemän kansanedustajaa - kolme kokoomuslaista ja neljä perussuomalaista - kannattaa Sanoman maakuntalehtien kyselyn mukaan kuolemanrangaistuksen palauttamista. Heidän mielestään kuolemantuomio voitaisiin panna täytäntöön ihmisyyttä vastaan tehdyissä sekä erittäin törkeissä lapsiin kohdistuvissa rikoksissa.

Tällainen ajattelu on kaukaa keskiajalta, jolloin kuolemantuomio oli yleinen rangaistusmuoto ja tuomioiden täytäntöönpanot suurta kansanhuvia.

Luulisi, että tällaisen ajattelun aika olisi jo taakse jäänyt. Kiellettiinhän kuolemantuomio Suomessa oikein perustuslain voimalla jo kohta neljäkymmentä vuotta sitten.

Tuolloinkin rintamalinja eduskunnassa kulki nyt julkistetun kyselyn kanssa samansuuntaisesti: kuolemanrangaistuksen poistamista vastusti osa kokoomuksen ja maaseudun puolueen kansanedustajista.

Edelleen on niitä, jotka kuvittelevat maailman muuttuvan paremmaksi, kunhan vain saadaan pahoista ihmisistä pahimmat tapettua.

Kiinassa teloitetaan oikeuden päätöksellä vuosittain tuhansia ihmisiä ja Yhdysvalloissakin kymmeniä, eikä ihmisten kokema turvallisuus ole siitä oleellisesti kohentunut.

Kuolemantuomiota on pidetty ihmisyyden vastaisena rangaistusmuotona. Niinpä lähes kaikki itseään sivistyneinä pitävät länsimaat ovat kieltäneet sen. Samoin se käyttökielto on kirjattu lukuisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Historia on osoittanut, että jos kuolemantuomio sallitaan, sitä saatetaan käyttää myös vallan välineenä. Paljon on esimerkkejä siitä, että tuomion täytäntöönpanon jälkeen tuomittu onkin todettu syyttömäksi. Tällöin väärää tuomiota ei saada enää purettua.