Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä korruptiovertailuissa. Jotain on kuitenkin pielessä, kun kolmannes havaitsee korruptiota omassa kotikunnassaan.
Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomea pidetään yhtenä maailman vähiten korruptoituneena maana. Suomalaisten rehellisyys ja virkamiesten lahjomattomuus ovat käyntikortteja, joita on herkästi tarjoiltu ulkomaalaisille osana myönteistä Suomi-kuvaa.
Tätä taustaa vasten tuntuu yllättävältä, että noin kolmannes suomalaisista kertoo havainneensa joko paljon tai melko paljon niin sanottuun hyvä veli -verkostoon perustuvaa korruptiota omassa kotikunnassaan.
Luvut ilmenevät Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS-Gallupilla teettämästä mielipidetiedustelusta. Pitää muistaa, että kysymys on ihmisten mielipiteistä, ei eksaktista tutkimuksesta.
Tulos on silti karua luettavaa. Se antaa ymmärtää, että kunnallishallinnossa on jotain pahasti pielessä, kun ihmiset näin havaitsevat.
Tiedustelussa huomio kiintyy sekä hallintoa koskevan epäluottamuksen laajuuteen että niihin eroihin, miten eri ihmisryhmät havaitsevat korruptiota esiintyvän.
Kaikista kriittisimpiä ovat vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia äänestävät kansalaiset. Heistä noin puolet arvioi kotikuntansa päätöksenteossa olevan korruptiota.
Sen sijaan keskustalaisista vain alle viidennes havaitsi vallan väärinkäytöksiä.
Merkittävää on myös se, että kaikista selkeimmin korruptiota näkivät ikäluokkaan 35–49 kuuluvat henkilöt. Vähiten puolestaan alle 25-vuotiaat.
Poliittisen taustan merkitys selittynee osaltaan sillä, että vasemmiston ja perussuomalaisten kannattajat ovat muita ryhmiä vähemmän päätöksenteon ytimissä ja että kummankin suuntauksen sisällä elää vanhastaan vahva herravihan perinne.
Sen sijaan keskustalaiset ovat varsinkin kuntakentällä keskeisiä toimijoita. Ja kukapa vallankäyttäjä ainakaan itse myöntää toimivansa epärehellisesti?
Voi olla, että se, mikä ulkopuolisesta näyttää epämääräiseltä suhmuroinnilta, ei asioiden kanssa tekemisissä olevalle tunnu mitenkään epäilyttävältä.
Taannoiset vaalirahoitussotkut paljastivat myös sen, että on olemassa paljon erilaisia niin sanottuja maan tapoja, joissa liikutaan hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän rajamailla. Tällöin ne, jotka eivät ole vallan keskiössä näkevät vallankäyttäjien toimet perin eri tavalla kuin valtaapitävät.
Kunnallishallinnossa tehdään paljon päätöksiä, joiden perusteista vain osa tulee suuren kansan tietoisuuteen. Tämä on omiaan lisäämään hämmennystä ja herättämään epäilyksiä päätösten kestävyydestä.
Julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä on lisätty viime vuosikymmeninä. Siitä huolimatta koko ajan törmätään siihen, että päätösten perusteluja salataan, vaikkei siihen ei pitäisi olla mitään aihetta.
Niin kauan kuin salailun kulttuuri jatkuu, epäilykset hyvä veli -verkoston kaltaisen korruption olemassaolosta elävät.
Vaalirahakohu sai ihmiset suhtautumaan vallanpitäjiin aikaisempaa epäilevämmin. Jos päätöksenteko kestää päivänvalon, ainut tie hälventää kansalaisten epäilyjä on lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Kommentit
muutamat valittajatyypit vain näkee harhoja, pitää esittää faktaa!
Jostain kumman syystä keskustalaiset eivät havaitse korruptiota...Varmaan arvaattekin syyn? Maailman rehellisin puolue, mitä nyt vähän on kehittyviä maakuntia, nuorisosäätiötä, taulukauppaa jne jne jne loputtomiin. Nämä kaverit sitten ovat päättämässä kunnan asioista, ja jälki on sen mukaista.
Kuntakentän korruptiosta kuulee jatkuvasti valitusta, mutta selkeästi yksilöityjä tapauksia harvemmin. Ja jos todisteita aletaan vaatimaan, niin määrä vähenee entisestään.
Jos tällainen Kallioparkki rakennetaan vaikka olisi voitu tehdä halvempia ja järkevämpiä ratkaisuja niin onhan siinä korruption makua kun sitä vaatii muutamat keskustan liikkeet ja heitä tukevat politikot ja virkamiehet. Ei siinä kansan ääni silloin paljon paina.