Puolustusvoimat teki sen, mitä sen piti tehdä: laati esityksen niukkenevien määrärahojen tehokkaasta käytöstä. Puolustuskyky heikkenee silti lähivuosina väistämättä.
Oulussa muistetaan hyvin, millainen isku ison varuskunnan lähtö 1990-luvulla oli. Kyse ei ollut yksin työpaikoista vaan myös siitä, että kaupunki menetti keskeisen piirteen luonteestaan.
Se mitä tuolloin vielä jäi on menossa nyt. Kun Hiukkavaarasta lähtevät sotilasläänin väki ja sotilassoittokunta, puolustusvoimien rooli jää kaupungissa olemattomaksi. Kainuun prikaatin tuleva pieni aluetoimisto on laiha lohtu.
Vielä paljon rajummin keskiviikon uutiset iskevät niihin paikkakuntiin, joista lähtee kokonainen joukko-osasto. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautus Kontiolahdella, pioneerirykmentin porttien sulkeminen Keuruulla ja lentosotakoulun lopetus Kauhavalla ovat paikallisilta vaikutuksiltaan rajuimmat. Yhteensä joukko-osastoja lopetetaan parin vuoden aikana kuusi, ja neljä muuta yhdistetään toiseen.
On myös ennennäkemätöntä, että puolustusvoimista joudutaan irtisanomaan muutamassa vuodessa noin 1?200 ihmistä.
Lapissa saatetaan sentään huokaista helpotuksesta. Jääkäriprikaati säilyy Sodankylässä. Rovaniemellä sijaitseva ilmatorjuntarykmentti liitetään prikaatiin. Joitakin työpaikkoja lähtee esikuntatehtävistä, mutta kun Satakunnan lennoston Hornetit Pirkkalasta jaetaan Rissalan ja Rovaniemen kesken, se tuo myös uutta toimintaa.
Lappiin ei synny sotilaallista tyhjiötä.
Puolustusvoimauudistuksen taustalla on kolme isoa tekijää, ensimmäisenä ikäluokkien kutistuminen. Varuskuntia alkoi olla liikaa koulutettavien määrään nähden.
Toiseksi nykyaikaisen puolustusmateriaalin hinnat ovat nousseet. Jotta vanhentuva materiaali voidaan korvata uudella, pitää toisaalla rääpiä kasaan säästöjä. Sekin suuntaa katseen henkilöstöön ja rakennuksiin.
Tasapainoisena pidetyssä jaossa puolustusvoimat käyttää kolmanneksen määrärahoistaan toimintaan, kolmanneksen materiaalihankintoihin ja kolmanneksen henkilöstökuluihin. Nyt tasapaino oli nitkahtamassa niin, että toimintamenojen osuus uhkasi jäädä viidennekseen.
Mitenkään ei voi kiertää puolustusvoimaremontin kolmatta keskeistä taustatekijää. Se oli valtiovallan eli hallituksen puolustusvoimille asettama ankara säästötavoite.
Puolustusvoimien johto teki muutosohjelman laatiessaan sen, mitä sen piti tehdä. Muutostarpeita oli muutenkin, mutta kovat säästöt näkyvät nyt väistämättä myös puolustuskyvyssä. Kun keskiviikko oli vaihtunut torstaiksi, asian totesi suoraan Ylen haastattelussa puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen.
Suomea kyetään Puheloisen mukaan puolustamaan myös tästä eteenpäin, mutta putoavien määrärahojen takia tällä vuosikymmenellä alkaa puolustuskyvyn "merkittävä lasku". Hän arvioi Suomen ottavan jo tällä vuosikymmenellä riskejä.
Komentajan kuuluu virkansa puolesta olla huolissaan puolustuksesta. Puhe on silti poikkeuksellista, ja sitä pitää poliittikkojen kuunnella. Jos kansainvälisten konfliktien riski alkaa kasvaa, puolustuskykyä ei kohoteta kuukaudessa eikä juuri vuodessakaan.