Oulussa muistetaan hyvin, millainen isku ison varuskunnan lähtö 1990-luvulla oli. Kyse ei ollut yksin työpaikoista vaan myös siitä, että kaupunki menetti keskeisen piirteen luonteestaan.
Se mitä tuolloin vielä jäi on menossa nyt. Kun Hiukkavaarasta lähtevät sotilasläänin väki ja sotilassoittokunta, puolustusvoimien rooli jää kaupungissa olemattomaksi. Kainuun prikaatin tuleva pieni aluetoimisto on laiha lohtu.
Vielä paljon rajummin keskiviikon uutiset iskevät niihin paikkakuntiin, joista lähtee kokonainen joukko-osasto. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautus Kontiolahdella, pioneerirykmentin porttien sulkeminen Keuruulla ja lentosotakoulun lopetus Kauhavalla ovat paikallisilta vaikutuksiltaan rajuimmat. Yhteensä joukko-osastoja lopetetaan parin vuoden aikana kuusi, ja neljä muuta yhdistetään toiseen.
On myös ennennäkemätöntä, että puolustusvoimista joudutaan irtisanomaan muutamassa vuodessa noin 1?200 ihmistä.
Lapissa saatetaan sentään huokaista helpotuksesta. Jääkäriprikaati säilyy Sodankylässä. Rovaniemellä sijaitseva ilmatorjuntarykmentti liitetään prikaatiin. Joitakin työpaikkoja lähtee esikuntatehtävistä, mutta kun Satakunnan lennoston Hornetit Pirkkalasta jaetaan Rissalan ja Rovaniemen kesken, se tuo myös uutta toimintaa.
Lappiin ei synny sotilaallista tyhjiötä.
Puolustusvoimauudistuksen taustalla on kolme isoa tekijää, ensimmäisenä ikäluokkien kutistuminen. Varuskuntia alkoi olla liikaa koulutettavien määrään nähden.
Toiseksi nykyaikaisen puolustusmateriaalin hinnat ovat nousseet. Jotta vanhentuva materiaali voidaan korvata uudella, pitää toisaalla rääpiä kasaan säästöjä. Sekin suuntaa katseen henkilöstöön ja rakennuksiin.
Tasapainoisena pidetyssä jaossa puolustusvoimat käyttää kolmanneksen määrärahoistaan toimintaan, kolmanneksen materiaalihankintoihin ja kolmanneksen henkilöstökuluihin. Nyt tasapaino oli nitkahtamassa niin, että toimintamenojen osuus uhkasi jäädä viidennekseen.
Mitenkään ei voi kiertää puolustusvoimaremontin kolmatta keskeistä taustatekijää. Se oli valtiovallan eli hallituksen puolustusvoimille asettama ankara säästötavoite.
Puolustusvoimien johto teki muutosohjelman laatiessaan sen, mitä sen piti tehdä. Muutostarpeita oli muutenkin, mutta kovat säästöt näkyvät nyt väistämättä myös puolustuskyvyssä. Kun keskiviikko oli vaihtunut torstaiksi, asian totesi suoraan Ylen haastattelussa puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen.
Suomea kyetään Puheloisen mukaan puolustamaan myös tästä eteenpäin, mutta putoavien määrärahojen takia tällä vuosikymmenellä alkaa puolustuskyvyn "merkittävä lasku". Hän arvioi Suomen ottavan jo tällä vuosikymmenellä riskejä.
Komentajan kuuluu virkansa puolesta olla huolissaan puolustuksesta. Puhe on silti poikkeuksellista, ja sitä pitää poliittikkojen kuunnella. Jos kansainvälisten konfliktien riski alkaa kasvaa, puolustuskykyä ei kohoteta kuukaudessa eikä juuri vuodessakaan.
Kommentoi
Puolustusministeri Wallin (rkp) ja komentaja Puheloinen esittelivät lakkautettavien varuskuntien ja joukko-osastojen listauksensa.Kansanedustajat ympäri maata ovat olleet ihmeissään nähtyään omia alueitaan koskevia ratkaisuja.Savon Sotilassoittokunta poistuu tällä ratkaisulla Mikkelistä. Tällaisen yhdistämisen vielä ymmärtää , kun haetaan säästöjä. Puolustusvoimien uudistus on aloitettu jo vuonna 1997, jolloin laaditussa selonteossa tehtiin tiettyjä varuskuntiakin koskevia linjauksia. Pienenevät ikäluokat ovat tuoneet mittavan uudistuksen nyt ajankohtaiseksi. Yhdistettynä tämän hallituksen hankaliin säästötavoitteisiin tämä yhtälö on nyt monin paikoin aikaisemmin aiottua ikävämpi. Puolustusvoimien uudistus on tehty ministeriön ja puolustusvoimien sisäisenä työnä. Varmaan puolustusvoimilla on tietoa parhaan ratkaisun aikaansaamiseksi, mutta "valmistelussa ei ole otettu huomioon alueellisia eikä yhteiskunnallisia muita seikkoja. Pohjois-Karjala ei olisi tarvinnut enää yhtään lisää elinmahdollisuuksien heikennyksiä(siteeraus Pentti Hyttiseltä)". Valitsemamme kansanedustajat kuitenkin vastaavat alueillaan valtion tekemistä tempuista ja siinäkin mielessä salainen valmisteluprosessi tuntuu oudolta. Tietysti edustajamme ovat seuranneet mitä suunnitteilla on, eikä asiat tulleet heille yllätyksenä. Leikkauslistalla olevan Pohjois-Karjalan prikaatin myötä valtion työpaikkoja katoaisi suoraan 280 Kontiolahdelta. Hätäkeskuspäätös vie 30 työpaikkaa. Mahdollinen Pyhäselän ja Juuan vankiloiden lakkautus veisi edelleen yli 80 työpaikkaa osana rikosseuraamusalan säästö- ja sopeutustoimenpiteitä ja valtion(hallituksen) toimesta. Kontiolahden kunta menettää valtion toimesta noin miljoonan verotuloja ja sitten hallitus höyryää kuntien pakkoliitoksista, koska kuntien verotulot laskevat ??? Ja kuinka ollakkaan, Dragsvikin yksikköä ei listalla näy, vaikka maanpuollustukselliseti se on lähes merkityksetön, mutta kallis yksikkö. Tuskin tuota jatkossakaan tarvitaan siksi, että tarvitsemme ruotsinkielisiä sotilaita mahdollisen uhan kohdatessa. Mitä sanoo ja kommentoi maakuntamme edustaja Pekka Ravi ,esille tulleeseen puolustusvoimien joukko-osastojen lakkautus listaan ? Jäämme odottamaan.
Hiukkavaaran torvisoitokuntaa jäämme kaipaamaan. Toivottavasti saamme tänne usein vierailevia torvisoittokuntia kauniille raikkaalle rotuaarillemme pyörähtelemään.
P'ääasia on , että Dradsvin varuskunta säilyy. RKP on lunastanut lupauksensa hallitusvastuussa oloon. Muista asioista ei niin väliäkään?
Pääasia on, että svenskatalandebättrefoket- puolueen kannattajien varuskunta Drägsvik säilyy. Sieltä suunnalta on RKP:n mukaan suurin uhka Suomelle olemassa>?
"Suomea kyetään Puheloisen mukaan puolustamaan myös tästä eteenpäin, mutta putoavien määrärahojen takia tällä vuosikymmenellä alkaa puolustuskyvyn "merkittävä lasku". Hän arvioi Suomen ottavan jo tällä vuosikymmenellä riskejä." Lue: "Etelä-Suomea kyetään puolustamaan myös tästä eteenpäin". Eli juuri kuten poliitikot tuntuvat haluavan, vähät näyttävät välittävän meistä muista, etenkin itä-suomalaisista.
Puolustuvoimien pitäisi omistaa itse kiinteistönsä, eikä vuokrata niitä pv:n rakennuslaitokselta tästä tulisi jo huomattavat säästöt. Suurin osa pv:n rakennuksista on vuokralla. Muuten mielestäni lakkautukset olisi pitäny jo tehdä muutama vuosisitten pikkuhiljaa eikä kaikkia kerralla, tällä oltaisiin oltu jo valmiinpia kouluttamaan tarpeiden mukaan tarvittavia joukkoja ja saatu pitkällä linjalla säästöjä.