Sunnuntain kunnallisvaalit eivät tuottaneet suuria yllätyksiä. Kannatuskyselyiden perusteella oli selvää, että perussuomalaiset rynnivät valtuustoihin voimalla kautta maan. Eduskuntavaalien kokoista jytkyä ei sentään tullut, mutta vuoden 2008 vaaleihin verrattuna kannatus yli kaksinkertaistui.
Vaikka odotettu 15-16 prosentin kannatus jäi toteutumatta, tulos on kaiken kaikkiaan erinomainen.
Kokoomus onnistui pitämään asemansa suurimpana puolueena. SDP hyytyi loppumetreillä, ja keskusta onnistui tunkeutumaan yllättävän lähelle. Keskustan tuoreelle puheenjohtajalle Juha Sipilälle sunnuntain menestys tuli tarpeeseen. Hänen on paljon helpompi hengittää keskustan johdossa.
Valitettavaa on, että kuntavaalien äänestysaktiivisuus pysyy selkeästi alempana kuin valtiollisissa vaaleissa. Äänestäjät eivät jaksa kiinnostua oman arkensa kannalta kaikkein tärkeimmistä vaaleista.
Toinen ikävä seikka on naisehdokkaiden määrän lasku. Neljä vuosikymmentä naisehdokkaiden määrä kasvoi kuntavaaleissa. Nyt tuo kehitys katkesi. Vaali-iltana selitykseksi arvioitiin koventuvaa työelämää.
Olipa syy mikä tahansa, jo sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta valtuustoissa on oltava uskottava määrä naisia.
Perussuomalaiset on joka tapauksessa näiden vaalien ilmiö. Eduskuntavaaleissa näkynyt kansan protesti tuntuu jatkuvan, ja iso suomalaisten joukko näkee perussuomalaiset ratkaisuna kaikkiin vaivoihin alkaen kuntarakenteen uudistamisesta terveyspalveluiden järjestämiseen ja eurokriisiin.
Puolueen vaaliohjelmassa oli paljon elementtejä, joilla ei ole juuri minkäänlaista yhteyttä kunnalliseen päätöksentekoon. Näitä olivat muun muassa rikkidirektiivi, kehitysapu, Kreikka-laina, EU-jäsenmaksu ja pakkoruotsi.
Puoluejohto käänsi taitavasti Euroopan talousongelmat aseeksi kunnallisvaaleissa, mikä kertoo myös kansalaisten yhteiskunnallisesta osaamisesta. Kunta- ja eduskuntavaalien ero on hämärtynyt monella.
Epäselvää on edelleen se, miten perussuomalaiset oikeasti ratkaisisi kuntien talousongelmat ja järjestäisi terveyspalvelut maassa, jonka senioriväestö kasvaa nopeasti.
Sunnuntaina valituille valtuutetuille on syytä toivoa jaksamista ja onnistumisia. Edessä olevat neljä vuotta ovat varmasti vaikeita. Vaikka vakava talouskriisi jossain vaiheessa helpottaa, kuntien ja valtion talous pysyy tiukoilla koko kuluvan vuosikymmenen ajan.
Yksinkertaistaen valtuutettujen pitää keksiä, miten hyvinvointivaltio pidetään niukkuutta jaettaessa elossa. Talouselämä-lehden mukaan Suomessa on jo nyt 200 kuntaa, joiden talous on vakavissa ongelmissa.
Valtuutetuilta vaaditaan aikaisempaa suurempaa kykyä yhteistyöhön ja kompromisseihin.
Poliittisten irtopisteiden keräämisellä kunnat eivät uudistu.
Kunnallishallinnossa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa. Vastuuta ei pääse karkuun, eikä pelkkä kritisointi riitä yhteisten asioiden hoitamisessa.