Pääkirjoitukset

Kiina porskuttaa, Venäjä köhii

Pääkirjoitukset 13.1.2018 6:00
Pääkirjoitus

Maailmantalous kasvaa ripeästi, mutta Kiinan ja Venäjän kasvulla on eroa kuin yöllä ja päivällä.

Kummallakin on edessään suuria rakenteellisia uudistuksia, jotta taloudet pitkän päälle olisivat kestävällä pohjalla.

Maailmantalouden kasvu on jatkunut viime vuonna ripeästi, ja kasvun odotetaan jatkuvan vahvana ja laaja-alaisena myös tänä vuonna. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.

Kiinan on maailmantalouden kannalta keskeisessä asemassa. Maailmalla onkin seurattu tarkkaan Kiinan viime vuodelle asettaman bruttokansantuotteen kasvun toteutumista.

Kiina näyttäisi saavuttavan viime vuodelle asettamansa bkt:n lähes seitsemän prosentin kasvutavoitteen. Pääministeri Li Keqiang arvioi tällä viikolla, että talouskasvu yltää 6,9 prosentin vauhtiin.

Edellisvuoden muutaman prosenttiyksikön notkahdus johtui todennäköisesti tehtaiden sulkemisista, joita on toteutettu ilmansaasteiden vähentämiseksi. Kiinan tavoitteena on ollut kaksinkertaistaa bkt kymmenessä vuodessa aikavälillä 2010-2020.

Riskinä on kuitenkin Kiinan valtava velkaantuminen. Velkaa on noin 260 prosenttia bkt:sta, mikä voi vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden vakauteen.

Kiinan onkin pakko uudistaa taloutensa rakenteita. Siksi myös lähivuosien talouskasvuennusteet ovat Suomen Pankin arvion mukaan vuotta 2017 maltillisempia.

Kasvu tyssäisi rajummin, jos lainahanat menisivät kiinni ja kansalaiset pantaisiin säästökuurille. Kiina ikääntyy vauhdilla ja työikäisen väestön määrä vähenee.

Kulutuskysyntä pysyy Kiinassa monia muita kehittyviä maita paremmassa vauhdissa, sillä kiinalaisten tulot kasvat ja tuottavuus paranee. Investoinnit jatkuvat, sillä kaikkialle rakennetaan valtavia kaupunkeja kiivaana jatkuvan kaupungistumisen myötä.

Pitemmän päälle kasvu kuitenkin on hidastumassa. Poliittisella tasolla on nimittäin ollut havaittavissa painopisteen siirtämistä vakauden kasvuun neljä vuosikymmentä harjoitetun talouskasvua kaikin tavoin kiihdyttäneen politiikkalinjan sijaan. Globaalista vaikutuksesta huolimatta Kiinan talouden hidastuminen kohdentuisi epätasaisesti.

Venäjällä puolestaan kärvistellään öljyn taannoisen hinnanlaskun jälkimainingeissa, mikä on johtanut valtion verotulojen pienenemiseen. Budjettia on jälleen kerran jouduttu täydentämään syömällä ennen niin muhkeita vararahastoja.

Reservirahasto on kutistunut olemattomiin, mutta kansallisessa hyvinvointirahastossa on supistumisesta huolimatta vielä varoja. Muun muassa Fennovoiman osakkaana oleva Rosatom on saanut rahoitusta hyvinvointirahastosta.

Venäjä näyttäisi selättäneen muutaman vuoden takaisen talousromahduksen. Suomen Pankki ennakoi Venäjälle lähivuosiksi verkkaista noin 1,5 prosentin bkt:n kasvua. Kestävän kasvun aikaansaamiseksi Venäjän pitäisi pitemmän päälle kuitenkin monipuolistaa tuotantorakennettaan ja vähentää kansantaloutensa öljyriippuvuutta.

Venäjällä on valtavat luonnonvarat, mutta maa on alikehittynyt ja alueelliset erot ovat suuret. Jos talousuudistuksia aiotaan tehdä, ne alkavat aikaisintaan sen jälkeen kun presidentti Vladimir Putin on valituttanut itsensä jatkokaudelle tänä keväänä, jos sittenkään.

MAINOS

Kommentoi

Venäjällä oman ymmärrykseni mukaan pitäisi löytyä potenttiaalia vaikka mihin. Velkaa on 17% bkt:sta (Kiinassa siis 260% ja USA:ssa yli 100%). Monen asian pitäisi kuitenkin muuttua.
Dollarin alamäki jatkuu, ja Kiina kykenee sitä USA:n velkapapereiden ostojen määrällä säätelemään jossain määrin. Yksi Suomen presidenttiehdokas oli muutama vuosi sitten huolissaan siitä, että Kiina vetää rahansa pois USA:sta ja tulee yleismaailmallinen lama. Näin ei ole käynyt, koska kukaan ei siitä hyötyisi.
Talouden loputun kasvu on yhtä varmaa kuin ikuinen nuoruus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

antaa kiinarn porskuttaa, saadaanpahan investointeja ja matkailijoita

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ei vararahastoja koskaa ole edes ollut ja velkaa on otettu elämiseen hirveästi. Yhä lisää otetaan joten asiat ovat vielä huonommin kuin Venäjällä jossa velan määrä on suhteessa Suomeen mitätön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjä eläkevastuut ovat kattamatta lähes täysin, infravelka on valtava, ympäristövelka on valtava, sosiaalinen velka kestämätön ja osaamisvelka kasvaa päivä päivältä osaajien muuttaessa pois Venäjältä. Pankeilla ja Venäjän federaatiolla muuten on ihan oikeaa valuuttavelkaakin, noin 600 miljardia euroa. Pankkisektori onkin Venäjän herkin alue nyt. Jos yksi romahtaa, muutkin uhkaavat mennä ja miten sitten käy?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh-heh,

Venäjän hyvinvointirahaston koko on supistunut 65 miljardiin dollariin (54 miljardia euroa). Tästä "vararahastosta" maksetaan siellä mm. eläkkeitä. Suomen työeläkerahastossa on 190 miljardia euroa ja valtion eläkerahastossa 20 miljardia euroa.

Suomessa rahastojen koko suurempi kuin Venäjällä, vaikka väestöä on vain 4% Venäjän väestöstä. Rahastojen koko olisi suurempi silloinkin, jos Suomessa velka maksettaisiin kokonaisuudessaan pois rahastojen varoilla. Sellainen ei kuitenkaan ole mahdollista eikä olisi kannattavaakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä kaksikko, Venäjä ja Kiina, ovat maailman kriisien alkulähteitä. Venäjä härnää läntististä ja demokraattista maailmaa Ukrainan sodan muodossa sekä Syyrian sodassa. Rauhaa ei synny, koska on Venäjän nykyisten valtaapitävien etu, että on ulkoisia uhkia esittää venäläisille. Kiina hämmentää maailman rauhaa valtaamalla merialueita Kiinanmerellä Vietnamilta, Filippiineiltä, Japaniltakin ja Bruneilta. Kiina tekee keinosaaria, joihin tuo sotilaita, sotalaivoja ja lentokoneita. Tämä taas ärsyttää supervalta Yhdysvaltoja, aseiden kalistelu kuuluu jo Suomessakin asti. Kiinan tekninen kehitys on suunnattu teollisuudessa sotakalustoon, joka toimii kaukana merillä emämaasta. Esimerkkinä veteen laskeutuva huippumoderni suihkulentokone, ei mikään potkurihärveli. EU:n pitäisi lyödä luukurkkuun näille öykkäreille, vähentää kaupankäyntiä näiden kriisintekijöiden kanssa. Suomi hyötyisi, jos EU palaisi alkujuurilleen eli edistäisi Euroopan sisäistä vapaakauppaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juurikin noin! Loppua kohti kamppailu hupenevista luonnonvaroista kiihtyy rankkaan sotimiseen asti. Venäjänkin kohtalona on joutua alistumaan Kiinan raaka-ainelähteeksi ja vilja-aitaksi. Pian Kiina vie ja Venäjäkin vikisee kuin hentoinen nainen väkivaltaisen miehen käsittelyssä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se vaan on sillälailla, kun uutisia seuraa, että USA on viime vuosikymmeninä ollut lähes kaikkien eri puolilla maapalloa käytyjen ja edelleenkin jatkuvien sotien ja selkkausten määräävä tekijä. Lähdetäänkö liikkeelle jo Hiroshimasta, Nagasakista, vanhasta Korean nimimaasta, Vietnamista jne. Voisi myös väittää, että sillä on ollujt sormensa pelissä useissa sotilasjunttien vallankaappauksissa esim. Etelä-Amerikassa. Eikä olisi mikään ihme Neuvostoliiton kaatamisen suutarointikin. Nyt tuli vielä kaiken pahan päälle Trump.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pisteet ja papukaijamerkki sille, joka suutaroi Neuvostoliiton kaatamisen. Punanatsismin aika oli muutenkin ohi. Neuvostoliittohan oli jos jonkinlaisessa konfliktissa ja diktatuurissa mukana pönkäämässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

56
Kanada-malja jo Kärppien kosketusetäisyydellä – Manner muistuttaa tamperelaisten vaarallisuudesta: ”Tappara on mestareita täynnä, eivätkä mestarit luovuta koskaan”
40
Sdp yhdistäisi sosiaaliturvan eri tasot: tuki olisi vastikkeellista ja työnteosta palkittaisiin
33
Sipilä: "Sote-uudistuksen vastustamiseen käytetyllä energialla lämmitettäisiin puoli Suomea"
32
Kaivattu maamerkki vai pompöösi pimentäjä? – Oulun torinrannan tornihotelli kirvoitti lukijoilta keskusteluryöpyn
29
Pääministeri esittäytyi: Kahta en vaihda, Kärppiä enkä keskustaa
25
Sebastian Aho liittyy Leijonien MM-kisaryhmään, myös Teräväinen joukkueeseen – "Leijonapaidan pukeminen on aina kunnia-asia"
24
Pääministeri Sipilä Ylellä: Pätkätöiden salliminen nuorilla johtaa pysyviin työsuhteisiin, ei määräaikaisten ketjuttamiseen

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Suomellakin on oikeus suorittaa sotaharjoituksia omalla alueellaan ja kansainvälisillä vesillä ja kutsua mukaan ketä par... Lue lisää...
UMA

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

21.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image