Kreikan vakuussopimuksesta on noussut kova äläkkä. Ministeri Jutta Urpilaisesta yritetään väkisin tehdä tarinan konnaa. Kreikkalaiset ovat kuitenkin maksaneet vaaditut vakuudet.
Kohu Kreikan vakuussopimuksen ympärillä ei ota laantuakseen. Valtiovarainministeriö on joutunut selittämään asiaa senkin jälkeen kun ministeriö julkisti tällä viikolla 11 Kreikan vakuussopimukseen liittyvää asiakirjaa verkkosivuillaan.
Valtiovarainministeriö taipui julkistukseen vasta korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen jälkeen.
Korkeimman hallinto-oikeuden linjaus on yksiselitteinen. Kreikan vakuussopimukseen liittyvät asiakirjat ovat julkisia. Vain sopimuskumppaneina olevien pankkien tunnistetiedot saa jättää paljastamatta.
Tähän saakka tietoja vakuussopimuksen sisällöstä on saatu suullisesti tukipaketin käsittelyn yhteydessä eduskunnassa, sillä valtiovarainministeriö julisti alunperin sopimuksen salaiseksi. Myöhemmin kansanedustajat saivat osan teksteistä luettavakseen.
Ongelmallista asiassa on ollut koko ajan se, että tietoja vakuussopimuksen sisällöstä on tullut tiputellen ja vasta pakon edessä.
Parasta olisi ollut, jos vakuussopimus olisi ollut julkinen alunperin vuosi sitten helmikuussa, kun EU:ssa päästiin pitkän sorvaamisen jälkeen sopuun Kreikan toisesta tukipaketista.
Suomi kävi euromaiden lisäksi erillisneuvotteluja Kreikan kanssa vakuuksien saamiseksi. Erillisjärjestely oli Suomen ehto paketin hyväksymiselle.
Salailulla haluttiin pelata aikaa. Tilanne oli herkässä vaiheessa, ja Kreikka toivoi, ettei yksityiskohtia julkisteta. Suomi taipui salaamaan yksityiskohdat kreikkalaisten toiveesta.
Suomi oli ainoa EU-maa, joka vaati ja sai Kreikalta vakuudet. Myöhemmin Suomi hankki vakuudet myös Espanjalta. Mailta on saatu vakuuksia tähän mennessä noin
1,2 miljardia euroa.
Soppa on saanut KHO:n päätöksen jälkeen uusia kierroksia. Äläkkä on noussut siitä, että Kreikan kanssa tehdyn järjestelyn sopimustekstissä ei mainita suoraan sanaa vakuus ja osapuolena ovat kreikkalaispankit. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta (sd.) yritetään tehdä tarinan konnaa.
Arvostelijoita ei näytä tyydyttävän edes se, että riippumatta siitä, mitä sanaa järjestelyssä käytetään, Kreikka on täyttänyt osuutensa. Suomi on saanut vakuutensa.
Vakuuksien laajuudesta ja arvosta voidaan olla monta mieltä. Niiden merkitys voi myös muuttua, jos kriisimaiden velkoja ruvetaan antamaan anteeksi.
Poliittinen jälkipeli on kuitenkin kovaa. Sen varjoon on jäämässä KHO:n periaatteellisesti merkittävä kannanotto.
KHO:n päätös muistuttaa, että julkisuuslakia on noudatettava täysmittaisesti. Mikään ulkopuolinen valtio tai taho ei voi eikä saa päättää siitä, mitä Suomessa julkistetaan ja mitä ei. Liikesalaisuuteen vetoaminen ei julkisuuslakiin nähden ole kestävä peruste tai automaatti, joka oikeuttaa salailun.
Kyse on perimmiltään suvereniteetista. Siinä mielessä KHO:n linjaus on palvelus avoimuudelle ja kansanvallalle.