Keskusta ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ovat nyt niin kovassa nosteessa, että heikompaa hirvittää. Tuskin kukaan osasi vielä vuosi sitten aavistaa, että tuntematon kempeleläinen diplomi-insinööri nostaa puolueen ylös vaaroja vaanivasta hetteiköstä.
Kaiken kokeneet keskustakonkarit ovat seuranneet ihmetellen vierestä – poikahan on nopea oppimaan. Tarina on kuin sadusta, jossa hyveellinen prinssi voittaa pahan järkeilyllään ja viattomuudellaan. Aiemmin keskustaväen keskuudessa kirosanana mainittu etelän media on polvillaan Sipilän edessä.
Tuoreimmissa kannatusmittauksissa keskusta on noussut suurimmaksi puolueeksi ja Sipilä on ehdoton suosikki seuraavaksi pääministeriksi. Sipilän saama ylenpalttinen suitsutus tuntuu varmasti hyvältä nöyryytyksiä kokeneen keskustaväen keskuudessa.
Toiminnassa on taas uutta uskoa ja uhoa. Asiassa on vain yksi iso mutta. Kaikki olisi hyvin, ellei seuraaviin eduskuntavaaleihin olisi vielä kaksi vuotta aikaa.
Keskustan noususta ja Sipilän uudesta otteesta ei ole hyötyä, ellei nyt nousuvireinen trendi jatku huhtikuuhun 2015 asti.
Gallupkannatus ei tuo keskustalle yhtään uutta kansanedustajan eikä ministerin paikkaa. Gallupkannatuksen perusteella ei liioin kannata lähteä rakentamaan liian pitkälle meneviä hallituskoalitioita. Ne ovat tässä vaiheessa puhdasta poliittista viihdettä.
Kukapa olisi edellisellä kerralla uskonut, että vaalien jälkeen muodostetaan kuuden puolueen hallitus, jossa perussuomalaiset eivät ole mukana.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei liioin ole vielä joutunut tiukkaan paikkaan. Sipilän aloitteet ja aikaansaannokset ovat toistaiseksi vähäiset. Ehdoton ansio on, että hän ei ole ryvettynyt, vaan on onnistunut pitämään julkikuvansa puhtoisena.
Oppositiossa vaikutuskeinot ovat vähäiset. Hallitus ei siitä hetkahda, että keskusta on noussut mielipidemittauksissa suurimmaksi puolueeksi ja Sipilä suosituimmaksi pääministerikandidaatiksi.
Sen sijaan keskustan nousu oppositiossa suurimmaksi on merkki siitä, että politiikan klassiset lainalaisuudet toimivat taas. Oppositiossa lihotaan ja hallituksessa laihdutaan.
Tuore mittaus keskiviikon Helsingin Sanomissa kertoo, että yli 40 prosenttia suomalaisista olisi valmis kaatamaan hallituksen. Opposition ei kannata heittäytyä tämän varaan. Ei ole mitenkään tavatonta, että vaikeassa taloustilanteessa hallituksen ja pääministerin suosio matelevat.
Hallitus pysyy pystyssä niin kauan kuin sen sisäinen luottamus pitää. Hallituksen piirissä epäilemättä myös tunnistetaan, ettei kriisiytyvässä taloustilanteessa edes odoteta helppoja ratkaisuja.
Mielipidemittauksia tulee ja menee, mutta todellinen tilanne mitataan vaaleissa. Politiikassa kuntohuipun pitää osua kohdalleen. Vaalipäivä on maali, joka ratkaisee. Keskustallakin on siihen matkaa vielä kaksi vuotta.
Siihen mennessä ehditään nähdä vielä monta tähdenlentoa.