Kännykkälaturitehtaan lopettamispäätös on kova isku koko Itä-Lapille. Kemijärvi tarvitsee apua, jotta ammattitaitoinen työvoima voidaan työllistää.
Matkapuhelinten latureita valmistava Salcomp Oy on ollut tärkeimpiä työllistäjiä Kemijärvellä ja koko Itä-Lapin alueella. Viime vuosikymmenen lopulla se työllisti vielä 600 henkilöä, nyt enää vajaat 300. Kun Salcomp lopettaa tuotannon Suomesta ja siirtää sen Kiinaan, 280 henkilöä jää työttömäksi. Se on hurja määrä alueella, jossa korvaavat työpaikat ovat kiven alla.
Kemijärvelle työpaikkojen menetys on suhteellisesti ehkä rajuin mitä yhdelle paikkakunnalle on Suomessa koskaan sattunut. Kemijärven työttömyysprosentti on jo nyt 20. Salcompin lopettaminen nostaa sen 30:een. Ministerit lupaavat nyt korotettuja tukia yritysten laajentamiseen ja uusien perustamiseen. Kemijärveä luvataan muistaa myös kuntien harkinnanvaraisissa avustuksissa ja hajasijoituksessa.
Salcompin tuotannon lopettamissyy on valitettavan tuttu. Kemijärven tehtaan kilpailukyky on heikentynyt oleellisesti verrattuna kilpailijoihin. Suomessa tuotantokustannukset ovat niin korkeat, ettei työn teettäminen kannata. Kiinassa yksi työntekijä maksaa sata euroa kuussa, kun meillä kustannus on noin 2 300 euron luokkaa. Palkkojen ohella myös vuokrat ovat Aasiassa huomattavasti halvempia.
Toinen syy siirtää tuotanto on Aasian markkinoiden voimakas kasvu. Suomeen on jäämässä pääkonttorin ohella vain tuotekehitystä, myyntiä ja markkinointia.
Salcompin kohtalo herättää ikäviä kysymyksiä. Kiina ja Aasia ovat tähän saakka vetäneet puoleensa tuotantoa, mutta jatkossa sinne uhkaa mennä myös suunnittelua ja tuotekehitystä. Monien teknologiayritysten omistajina on kasvottomia pääomasijoittajia, jotka siirtelevät tuotantoa ja suunnitteluakin sinne, missä se tehdään halvimmalla.
Laturitehtaan lopetus on taka-askel myös Pohjois-Suomen polis-projekteille. Oulun yliopistosta on levitetty teknologiaosaamista ja hi-techiä maakuntiin. Jos teknologiayritykset alkavat siirtää tuotannon lisäksi yhä enemmän tuotekehitystä ja suunnittelua halpamaihin, kuinka kauan kasvustrategia voidaan perustaa pelkän teknologian varaan?
Salcompin tehtaan sulkeminen on valtava isku kovia kokeneelle Kemijärvelle ja Itä-Lapille. Vuotoksen allashanke on haudattu, vaikka se olisi tuonut myös pysyviä työpaikkoja ja verotuloja. Nyt Salcompin lähtö kurjistaa Kemijärven ja muiden alueen kuntien taloutta entisestään.
Salcomp perustettiin Saloon komponenttitoimittajaksi tv-teollisuudelle 1975. Kemijärvelle tehdas tuli 1985. Vuonna 1999 Nokia myi laturivalmistajan Pohjois-Euroopassa toimivalle EQT-Skandinavia Il -pääomarahastolle, joka omistaa enemmistön yhtiön osakkeista.
Kemijärven kurimus alkoi 1990-luvulla, jolloin valtio ryhtyi vähentämään alueelta työpaikkoja. Vuodesta 1990 lähtien valtion työpaikat ovat vähentyneet 650:sta 170:een. Kohtuullista olisi, että valtio antaisi hätäapua, jotta alueelle sijoittuisi uusia pieniä yksiköitä ja työpaikkoja. Ei Salcompin työntekijöiden osaaminen ole mihinkään kadonnut, vaikka työpaikat kaikkoavatkin.
Salcompin elinkaari kertoo aluepolitiikan nousun ja tuhon. Nyt kaivataan uusia neuvoja ja ratkaisuja. Jos Pohjois-Suomen heikoimpia alueita halutaan auttaa pysyvästi, hajasijoituksen ohella kannattaisi ainakin harkita verohelpotuksia. Vanhanmalliseen aluepolitiikkaan ei ole kuitenkaan syytä eikä rahaa mennä. Itä-Lappia on autettava auttamaan itseään.