Pääkirjoitukset

Mainos

Juhlavuodesta it­se­tut­kis­te­luun

Pääkirjoitukset 27.12.2017 6:00
Pääkirjoitus

Itsenäisyyden juhlavuosi loi kuvan kulttuurisesti rikkaasta ja turvallisesta maasta, jolla on myös hyvä tulevaisuus.

Tuleva vuosikin on merkkivuosi, mutta sitä vietetään jo toisenlaisissa tunnelmissa.

Vuosi 2017 Suomessa ei todennäköisesti jää kansalaisten muistiin vain vuotena toisten joukossa. Näin ainakin sopii toivoa.

Satavuotista valtiollista itsenäisyyttä juhlistettiin siinä määrin monipuolisesti, että jokainen, joka halusi löytää itselleen sopivan tavan osallistua juhlintaan, sellaisen todennäköisesti löysi.

Huomionarvoista oli julkisen vallan ohella myös yritysten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten liikkeellelähtö – vaikkapa se, miten nuoret miehet ja naiset osallistuivat ympäri maata sankarihautojen kunniavartioihin. Tai Oulun seudulla se, miten Limingassa rakennettiin paikallisen aktiivisuuden varassa komea ooppera.

Itsenäisyyden juhlavuosi sai laajan näkyvyyden ulkomaillakin.

Juhlakaluille tavataan myös valtioiden välillä löytää myönteistä sanottavaa – vaikka väkisin. Vuolaita kehuja sai Suomikin, ja vaikka niitä katsoisi värjäytyneidenkin silmälasien läpi, monissa maailmalta tulleissa tervehdyksissä oli aitoa ihailua Suomen saavutuksia kohtaan.

Yksi muistamisen muoto – sinivalkoiset juhlavalaistukset kymmenissä merkittävissä kohteissa maailmalla – kertoivat nekin samasta asiasta.

Ei ole liioiteltua sanoa, että Suomi lähtee seuraavalle satavuotiskaudelle yhteiskuntana, joka on asukkailleen maailman parhaita, ehkä jopa paras. Tästä on myös näyttöä kansainvälisissä vertailuissa. Tilastokeskus on koonnut niistä paljon puhuvan listan nettisivuilleen.

Näiden vertailujen mukaan Suomi on esimerkiksi maailman vakain maa, maailman turvallisin maa, ja Ruotsin ja Norjan kanssa maailman vapain maa. Meillä on myös maailman paras hallinto ja riippumattomin oikeuslaitos.

Ei pahoja saavutuksia, kun muistaa, mistä tilanteesta ensimmäiselle satavuotiskaudelle lähdettiin.

Kuluvan vuoden hyviin uutisiin kuuluu, että suomalaisten työllisyys on talouskasvun myötä kohentunut. Liian moni on silti edelleen ilman työtä. Erityisesti nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen ei ole edelleenkään onnistuttu riittävän tehokkaasti tarttumaan.

Suuren juhlinnan, muualta tulleiden myönteisten arvioiden ja omienkin kehujen varassa kelluttaessa elää aina vaara jämähtää itsetyytyväiseen ja omahyväisyyteen.

Edessä on kuitenkin tästä tilasta havahtuminen toisenlaisiin tunnelmiin, kun pian julkiseen keskusteluun nousevat painokkaasti vuoden 1918 tapahtumat, ennen kaikkea verinen sisällissota.

Sen haavojen parantaminen oli sata vuotta sitten hidasta ja taitamatonta, ja joidenkin mielestä se prosessi on vieläkin kesken.

Edessä voi siis olla kansallisen itsetutkistelun vuosi. Se historian läpikäynti on toivottavasti parantavaa. Kansalaissodan muistutus tälle ajalle voi olla se, että minkään ryhmän ei pitäisi kokea osattomuutta.

Näin surullisemman merkkivuoden vietto kiertyy itsenäisyyden juhlavuoden sanomaan. Sen tunnushan korosti yhteenkuuluvuutta ytimekkään Yhdessä – Tillsammans -tunnuslauseen kautta.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Olipa niin paljon ylitsevuotavaa ylistystä että meni koko jutun uskottavuus.
Eurostoliitto niminen tuleva liittovaltio lopettaa loputkin itsenäisyyden rippeet lähivuosien aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi meni onnensa ohi, kun Neuvostoliitto hajosi ja Boris Jeltsin oli presidenttinä. Sekasortoinen Venäjä ei ehtinyt puuttua Suomen asioihin. Suomelle oli silloin ovi auki natojäsenyyteen, ei ymmärretty käyttää tilaisuutta hyväksi. Itsenäisyysjulistus oli aikoinaan viisas teko, natojäsenyys olisi olisi ollut vastaavanlainen uroteko Suomen päättäjiltä. Nykyisin olisimme mm. Norjan kanssa sotilasliitossa, sotilaallinen apu ja taloudellinen apukin olisi lähellä saatavissa rajanaapurilta, ökyrikkaalta öljyvaltiolta. Entä Yhdysvaltojen apu ja turvallisuustakeet Naton myötä, ei uskaltaisi Putin vilkaistakaan Suomeen päin. Ei voi käsittää, miten Suomen päättäjät ovat niin tyhmiä. Osa päättäjistä höpöttää nykyisin kansanäänestyksestä Suomen natojäsenyydestä, aivan typeryyttä kerrassaan. Jukka Tarkka uskaltaa sanoa ja varoittaa Suomen päättäjiä Putinin Venäjän vaarallisuudesta. Jukka Tarkan mukaan Putinin Venäjä on kaapannut neljä maakuntaa rajanaapureiltaan sotilaallisella iskulla, vastoin kansainvälisiä lakeja. Kiitos varsinkin Ylelle, että sallii varoittavat sanat julkisuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

96
Raksilan puoleisen Asemanseudun kaavoitus alkamassa – monitoimiareena, näyttelytiloja vai pelkkiä asuntoja? Katso video
36
Vaaleihin ja eduskunnan toimintaan esitetään isoa remonttia – puolueet saisivat lisää rahaa, jos uudistuvat
31
Oulussa peräti puolet maan apteekkiryöstöistä – Poliisi: Kielii aktiivisesta huumevelkojen perinnästä
26
Kommentti: Kultapojan kova koulu – Lauri Marjamäki jää historiaan valmentajana, jonka kaudella menestysputki katkesi
26
Suvi Lindén saapui Ouluun: "Tämä alkaa nyt olla ahdistelua jo"
22
Haukiputaan valtava romuautokokoelma ihmetyttää ja vaikeuttaa ajamista - kysyimme, milloin romunkeräilyyn puututaan
18
Vakaumuksellista totaalikieltäytyjää ei voi tuomita tällä hetkellä vankeuteen – oikeuden tuore ratkaisu voi mullistaa oikeuskäytännön

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän mahdoton työllisyystavoite toteutuu !

Täysin Juhan taitavaa propagandaa. Tähän lukuun on laskettu esim. ne tuhannet, jotka ovat muutaman tunnin tai yhden tunn... Lue lisää...
valetta taöysin

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.2.

Naapurit

23.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image