Oulun kaupunginjohtajille kaavaillut palkankorotukset osoittavat huonoa harkintaa. Korotukset ovat perusteltuja vasta, kun johto saa aikaan esimerkiksi selkeitä kulusäästöjä.
Oulun kaupunginjohtajille kaavaillaan reiluja palkankorotuksia. Yhdistymishallitus teki keskiviikkona yllättävän päätöksen esittäessään kaupunginjohtajille korotuksia, jotka rikkovat mennen tullen raamisopimuksen rajat.
Henkilöstön sijoittamisen toimikunta ja yhdistymishallitus ovat lukeneet ajan merkkejä poikkeuksellisen huonosti. Harkinta petti tällä kertaa pahasti.
Käynnissä oleva murros, heikkenevät talousnäkymät, kuntien yhdistyminen ja Oulua syvästi riipaiseva irtisanomisten aallokko ovat höveliä palkkapolitiikkaa viljelevältä yhdistymishallitukselta näköjään menneet ohi jälkiä jättämättä. Jos muilta edellytetään niukkuutta, kaupunginjohto ei voi olla poikkeus.
Yhdistymishallitus esittää Oulun kaupunginhallitukselle, että kaupunginjohtajan palkka nostettaisiin 14 000 euroon ja apulaiskaupunginjohtajien 11 000 euroon kuukaudessa. Tällä haavaa kaupunginjohtajan kuukausipalkka on 11 869 ja apulaiskaupunginjohtajien 9 533 euroa.
Kaupunginjohdolle kaavaillut prosentuaaliset korotukset muistuttavat lukemia, joita työntekijät voivat työehtosopimusneuvotteluissa saada korkeintaan euromääräisesti. Kymppitonnin pinnassa olevaa kuukausiansiota voi jo pitää erinomaisena ansiotasona myös julkisen sektorin johtopaikoilla.
Selitystä palkankorotuksille haetaan siitä, että monikuntaliitos ja johtamisjärjestelmien muutos muuttavat myös kaupunginjohtajien tehtäväkuvia. Lisäksi Oulu on jäänyt jälkeen verrokkikaupunkien johtajien palkoista.
Työmies on palkkansa ansainnut, niin myös kaupunginjohtajisto, mutta nyt korotusesitykset tulivat puun takaa.
Kaupunginvaltuutettujen keskuudessa korotusesitys kuohuttaa. Valtuutetut ovat yllättyneitä kunnallisvaalien alle ajoitetusta esityksestä.
Kaupunginjohdolle esitetyt korotukset vivuttaisivat väistämättä myös muun ylimmän johdon palkkatasoa. Myös kaupungintalolla on hyvä muistaa, että kaupunkilaiset maksavat heidän palkkansa.
Esitetyt palkankorotukset voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että kaupunginjohto saavuttaa ensin tavoitekeskusteluissa määritellyt tulostavoitteensa. Jos esimerkiksi ylin johto onnistuu vähentämään kaupungin henkilöstökuluja viisi prosenttia kahden seuraavan vuoden aikana, palkankorotukset toteutetaan.
Pelkkä kaupungin koon kasvu ei riitä korotusten perusteeksi.
Tilannetaju on pettänyt viime aikoina myös muualla. Finnairissa johdolle maksettiin sitouttamisbonuksia hulppeiden palkkojen päälle.
Samaan aikaan työntekijät taipuivat säästöihin. Konepajayhtymä Metson hallitus joutui julkisen paheksunnan säestämänä perumaan omistajien lisäosingot. Oulun palkankorotuksissa on samaa henkeä kuin Finnairin ja Metson tapauksissa. Kulukurin vannominen on päättynyt johdon tilinauhan kohdalle.
Sillä tavalla ei rakenneta sen enempää firmaa kuin kaupunkiakaan.