EU-komission Suomen-edustuston äskettäin tekemän selvityksen mukaan 15-24-vuotiaiden suomalaisnuorten mielipide ei silti poikkea koko väestön mielipiteestä.
Vastaukset kielivät siitä, että EU-asioita ei ole onnistuttu siirtämään luontevaksi osaksi arkea, vaan ne koetaan edelleen ulkopuolisina asioina, jotka eivät kosketa suomalaisia. Kouluopetuksessa EU-asiat ovat vaatimattomassa osassa, ottaen huomioon, miten merkittävä osa EU on suomalaista yhteiskuntaa.
Osa tutkimukseen osallistuneista nuorista oli alle äänestysikäisiä, mutta poliittiset näkemykset EU:sta olivat jo muotoutuneet joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Yli 15 jäsenyysvuoden aikana mielipiteet EU-jäsenyyden siunauksellisuudesta eivät siten ole muuttuneet paljon EU-kansanäänestyksen ajoista. EU-missio on jäänyt pahasti kesken.
Maaseudulla EU:n vaikutukset ovat selvästi nähtävillä, ja maatalousväestön kielteinen asenne on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Toisaalta EU-byrokratia tunkee juuri maaseudulla konkreettisesti peltojen pientareille ja navettojen nurkille.
EU-vastaisuudella ja korkealla kansallisella identiteetillä on yhteys toisiinsa. Suurin osa nuorista kuvaa itseään joko suomalaisiksi mutta ei eurooppalaisiksi tai enemmän suomalaisiksi kuin eurooppalaisiksi.
EU-jäsenyyden nurjaa puolta korostaneista nuorista yli puolet piti suomalaista identiteettiä erittäin tärkeänä.
Tämän jälkeen ei ole suuri yllätys, että nuoret eivät suhtaudu järin innostuneesti EU:n laajentumiseen. Yli 40 prosenttia nuorista olisi valmis ottamaan vain jotkin hakijamaat jäseniksi. Tutulta kuulostavan Islannin nuoret ovat valmiita hyväksymään jäseneksi, mutta Turkin ja Albanian jäsenyydet saavat osakseen jo vahvaa vastustusta.
Myös EU-piireissä ollaan huolestuneita siitä, että kansalaiset jäävät EU-asioissa usein ulkoreunalle. EU:n toimielimiä syytetään ylimielisyydestä, kun ne eivät vaivaudu selittämään asioita selvästi. Nyt tempun uskotaan toimivan paremmin, jos EU-asiat viedään sosiaalisen median keskusteluun.
Eurooppa-nuoret ovat vuosien varrella pyrkineet kampanjoillaan kumoamaan monia EU-myyttejä. Ongelma kuitenkin jää, jos asiat eivät kiinnosta. Seurauksena on demokratiavaje.
Vaikka se kuulostaa tylsältä, ainoa tie EU-tietouden kohentamiseen on tiedon tarjonta. Tiedolla on joka tapauksessa myönteisiä vaikutuksia ihmisten päätöksiin.
Vuodet EU-jäsenenä eivät ole vahvistaneet myönteistä suhtautumista unioniin. Nuorista vain niukka enemmistö pitää EU:ta hyvänä asiana.
Kommentoi
Suomen nuoriso on hyvin koulutettua joukkoa. Tämä asia tunnetaan ympäri maailman. Miksi maamme nuoriso ei hyäksy EU:n tuomia suuria etuja Suomelle? Tältä osin koulutus takkuilee. Suomi on osa Eurooppaa, on ollut sitä aina. Uusia jäseniä pyrkii EU:iin. Tarvitaan tarkkaa harkintaa ja kovaa karsintaa. Siinä asiassa nuoriso on oikeassa. EU:n komission tulee avautua ja tehdä saavutuksensa tunnetuiksi. Kyllä nuoriso kansainvälisyyden hyväksyy, kun siitä kerrtotaan rehellisesti. Potkikaa NATO- ovea avoimemmaksi!