Epävarmuus jatkuu Egyptissä

Demokratia voitti lopulta Egyptissä, kun Muslimiveljeskunnan edustaja valittiin presidentiksi. Armeijan asema mahtitekijänä tuo kuitenkin epävarmuutta.

Pitkään itsevaltaisesti hallittu Egypti teki historiaa valitsemalla presidentikseen ensimmäisen islamistitaustaisen. Muslimiveljeskuntaa edustava Mohamed Mursi sai demokraattisessa vaalissa niukan enemmistön, joten valinnan laillisuudesta kellään ei voi olla sanan sijaa.

Demokratian toteutumisesta huolimatta Egyptin tilanne näyttää epävarmalta. Todellista valtaa Egyptissä pitää yhä sotilasneuvosto, jonka kenraalit ovat syrjäytetyn presidentin Hosni Mubarakin aikalaisia. Neuvosto otti presidentinvaalin aattona ”pehmeässä kaappauksessa”  itselleen presidentille kuuluneita valtaoikeuksia ja hajotti demokraattisesti valitun parlamentin.

Jos Mursi ja sotilasneuvosto eivät pysty sopimaan lähiaikoina vallansiirrosta, hänestä voi tulla korkeintaan puolivallaton presidentti. Suurmielenosoituksia seuranneessa valtatyhjiössä kenraalit ottivat käyttöön oman väliaikaisen perustuslain, jonka nojalla he voivat esimerkiksi nimetä puolustusministerin ja johtavat turvallisuuspolitiikkaa. Armeijalla on myös oikeus pidättää siviilejä ja tuomita heidät sotilastuomioistuimissa.

Mursin haasteita vain lisää se, että hänen pitää saada houkutelluksi muut poliittiset ryhmät hallitukseen. Etenkin kristityt, naiset ja vallankumouksen vapaamielisemmät ryhmät epäilevät veljeskunnan aikeita.

Mursi erosi ensi töikseen Muslimiveljeskunnasta ja sitä edustavasta Vapaus- ja oikeuspuolueesta. Mursi ilmoitti valitsevansa varapresidenteiksi naisen ja kristityn sekä pääministerin veljeskunnan ulkopuolelta. On kuitenkin epäselvää, onnistuuko hän nousemaan lupauksensa mukaisesti kaikkien egyptiläisten presidentiksi ja murtamaan napanuoransa veljeskuntaan.

Veljeskunnan ulkopuoliset kieltäytyivät presidentinvaalissa asettumasta sen ehdokkaaksi ja ovat toistaiseksi kieltäytyneet toimimasta veljeskuntavetoisessa hallituksessa. Avainasemassa on vapaamielisten keulahahmo, kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen pääjohtaja Mohamed el-Baradei, jonka Mursi haluaisi hallitukseen.

Epävarmuutta kasvattaa epätietoisuus Mursin tulevasta ulkopolitiikasta. Hän sanoi voitonpuheessaan kunnioittavansa Egyptin kansainvälisiä sitoumuksia. Tärkein niistä on Israelin kanssa 1979 tehty Camp Davidin rauhansopimus, jota Muslimiveljeskunta on ilmoittanut haluavansa muuttaa, sitä silti romuttamatta. Sopimus on epäsuosittu Egyptissä. Sen purku repisi auki yhden harvoista Lähi-idän kriisin vakiintuneista faktoista.

Mursin ja Muslimiveljeskunnan sovinnonhalua lisää se, että Egyptin talous on yli vuoden kestäneen myllerryksen jäljiltä entistäkin huonommassa kunnossa. Esimerkiksi turistivirrat ovat tyrehtyneet. Yhdysvaltain vuosittainen yli miljardin dollarin apupaketti onkin tuiki tarpeen. Yhdysvallat on sitonut sen Camp Davidin sopimuksen jatkumiseen.

Lyhyellä aikavälillä on silti tärkeintä, mitä armeija tekee. Sotilasneuvosto on ilmoittanut luovuttavansa valtansa kesäkuun loppuun mennessä. Armeija tuskin vetäytyy kasarmeihinsa ainakaan heti ellei sillä ole varmuutta Mursin aikeista.