Suomalaiset käyvät jälleen innokkaasti autokaupoissa. Entistä useampi miettii nyt hybridimallia tai täyssähköautoa. Ympäristöystävällisten mallien yleistymistä jarruttaa niiden korkeampi hinta. Iso käänne voi kuitenkin olla käsillä.
Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tilastojen mukaan uusia autoja rekisteröitiin alkuvuoden aikana 69 600, kahdeksan prosenttia enemmän kuin samassa ajassa viime vuonna. Ostointoa hilaavat nyt ylös vahvistunut taloustilanne ja vuoden alusta taas voimaan tullut vanhojen autojen romutuspalkkio. Sitä maksetaan siirtymisestä vähäpäästöisiin ajokkeihin.
Suhdannetekijän ohella autokaupassa näkyykin nyt myös toinen, vielä merkittävämpi muutos: siirtymä ympäristöystävällisempiin ajokkeihin.
Selvin osoitus tästä on, että alkuvuoden aikana rekisteröitiin lähes 2 800 ladattavaa bensiinihybridiajokkia. Koko viime vuoden lukema oli 2 400.
Romutuspalkkio on vauhdittanut juuri tätä muutosta. Ladattavan hybridin kohdalla palkkio on 2 500 euroa. Sama korkeampi hyvitys tulee täyssähkö- ja kaasuautoista. Niinpä myös kaasuautojen hankinnat ovat tänä vuonna pompanneet kasvuun. Myyntimäärä lasketaan tosin edelleen sadoissa.
Uusien sähköautojen kysyntä on noussut alkuvuonna hitaammin. Myynti oli vain 352 kappaletta.
Sähköautojen varovaista kysyntää selittää osaksi Suomen maantiede. Jos yhdellä latauksella voi ajaa 200–300 kilometriä, se ei monelle riitä. Akkutekniikan kehitys kuitenkin korjannee tätä heikkoutta.
Isoin jarru ympäristöystävällisempien autojen hankinnassa on niiden kova hinta. Kun vaa’assa ovat tuhansia euroja korkeampi hinta ja toisaalta hyvä omatunto vähäpäästöisemmästä ajokista, moni kansalainen vilkaisee lompakkoaan ja hiljentää omantuntonsa.
Trafin tämän kuun alussa julkaiseman selvityksen tulokset vahvistavat tilanteen. Kolme neljästä kansalaisesta pitää tärkeänä, että liikenteessä siirrytään bensiini- ja dieselkäyttöisistä autoista kohti pienipäästöisempiä vaihtoehtoja.
Samaan aikaan 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole valmis maksamaan vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivasta autosta kovempaa hintaa. Toisaalta jos hinta putoaa merkittävästi, neljällä viidestä ostohalut heräävät.
Niin hybridien kuin täyssähköautojenkaan listahinnat eivät tosin nytkään kerro koko totuutta niiden kustannuksista. Ero tasoittuu merkittävästi, kun hinnasta vähentää romutuspalkkion tai sähköauton hankintatuen, ottaa huomioon matalamman autoveron ja pudonneet käyttökustannukset.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus tuskin enää tekee isoja päätöksiä, jotka vauhdittaisivat ympäristöystävällisempien autojen myyntiä. Maahantuojat ja autoala luottavat ainakin vielä puheissa myös perinteisten moottorien vetovoimaan. Dieselmoottorin päästöjen luvataan uudella tekniikalla selvästi putoavan.
Tavoite on saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kova, mutta aikaakin on paljon. On mahdollista, että noiden ajokkien hinnat laskevat ilman valtion tukiakin valmistuskustannusten pudotessa. Autojen hurina vaihtuu ennen pitkää suhinaksi.