Pääkirjoitus

Alp­pi­ta­lo kult­tuu­rin mo­ni­toi­mi­ti­lak­si

Oulun Alppilassa sijaitseva Alppitalo, Kalevankartanoksi ja Pikku-Berliiniksikin kutsuttu rakennus ollaan panemassa myyntiin tai vuokralle Tuiran sivupaloaseman lakattua toimimasta siellä.

Oulun Alppilassa sijaitseva Alppitalo, Kalevankartanoksi ja Pikku-Berliiniksikin kutsuttu rakennus ollaan panemassa myyntiin tai vuokralle Tuiran sivupaloaseman lakattua toimimasta siellä.

Talo rakennettiin venäläisten sotavankien voimin vuonna 1942 Oulussa majailleiden saksalaisten alppijääkäriupseerien kerhotilaksi. Se on ainoa näihin päiviin saakka säilynyt saksalaisten sota-aikana Alppilaan rakentamista taloista. 

Rakennusta pidetään arvokkaana. Kaupungin yleiskaavaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan se on kirjattu suojelumerkinnöin.

Näihin päiviin saakka paloasemana toiminut talo on ilmeisen hyvässä kunnossa. Se on arkkitehtuuriltaan omintakeinen. Vastaavan tyylin talot eivät ole tyypillisiä Oulun alueella, vaan niitä löytyy lähinnä alppimaisemista keskisestä Euroopasta.

Talon tuleva käyttö on vielä ratkaisematta. Oulun kaupungin hallintokunnat eivät ole ilmaisseet halua ottaa rakennusta kontolleen. Ilmeisesti kaupungin tiukka taloustilanne vähentää kiinnostusta asiaan. Kaupunki kaavailee talon panemista myyntiin. Ennen kuin uusi omistaja löytyy, se tultaneen vuokraamaan.

Alppitalo on niin suuri, että sen suojiin voitaisiin koota monia erilaisia toimintoja. Kansa onkin jo ehättänyt keksiä sille mitä erilaisempia käyttötarkoituksia. Mikä estäisi kehittämistä siitä kulttuurin monitoimitilaa?

Sellaiselle on aina käyttöä näin suuressa kaupungissa.

Perussuomalaisten Oulun valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen sotamuseon perustamisesta Alppitaloon. Suomen sodat on museoitu jo niin monessa paikassa, ettei uudelle sotamuseolle ole mitään tarvetta.