Opetusministeriön virkamiestyöryhmän tekemät muutosesitykset ajoivat karille torstaina, kun kulttuuriministeri Stefan Wallin ilmoitti, ettei hän vie eduskunnan käsittelyyn lakiehdotusta niin sanotusta työsuhdeolettamasta. Vaikka ministerin päätös vain lykkääkin ongelmia eteenpäin, sitä voi tässä tilanteessa pitää ymmärrettävänä.
Esitys olisi antanut myös työnantajalle tekijänoikeuden työsuhteessa syntyneisiin teoksiin, kun se nykyään on ensisijaisesti teoksen tekijällä. Ehdotus olisi antanut työnantajalle oikeuden muuttaa teosta ja myydä vapaasti sen käyttöoikeudet.
Kestävälle lainsäädännölle ei ole hyväksi, että se herättää jo valmisteluvaiheessa suuria ristiriitoja eri eturyhmien välillä. Erilaisten intressiryhmien etuja koskevat lakiesitykset ovat aina enemmän tai vähemmän kompromisseja; tekijänoikeusesitys ei sellainen selvästikään ollut. Lakiehdotus olisi suurten näkemyserojen takia todennäköisesti kaatunut viimeistään eduskunnan käsittelyssä, ja siksi Wallinin päätös oli poliittista kaukoviisautta. Päätös taisi olla Wallinin värittömän ministerikauden merkittävin.
Teknologinen kehitys on joka tapauksessa niin nopeaa, että tekijänoikeuskysymys ei poistu päiväjärjestyksestä. Myllerryksen voi odottaa vain kiihtyvän, ja sen takia asiaan varmasti joudutaan palaamaan pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Aikalisää pitää käyttää hyväksi yhteisen sävelen löytämiseksi. Se edellyttää, ettei mikään osapuoli pysy juoksuhaudassaan.
Kommentoi
"Henkinen omaisuus, olipa se taideteos, musiikkiesitys, valokuva tai lehtijuttu, on omaisuutta siinä missä muukin omaisuus." => no, kun se nimenomaan ei ole ihan näin. Kun teet lehtijutun joka lyö läpi, tulee sen keskeisestä sisällöstä, vaikkpa uudesta tiedosta (jonka voi ymmärtää henkiseksi omaisuudeksi) "yhteistä omaisuutta" alta aikayksikön. Lehtijuttu tai musiiikkikappale kopioitavana teoksena on taas vähän eri asia. Esimerkiksi ilmaisu "lautakasa" on yhteistä henkistä omaisuutta kaikkine sivumerkityksineen riippumatta siitä, että Silminnäkijän jutun kopiointi-oikeudet (copyright, suomeksi vähän harhaajnohtavasti tekijänoikeus) voivat olla Yleisradiolla. Lakiesityksen takana olevan ajattelun ongelmat ovat osin juuri tässä: kun joku lanseeraa idean tai käsitteen firma yrittää päästä osingoille - vaikka kulttuurinen omaisuus on luonteeltaan enemmänkin ilma jota hengitetään. Voisi senkin tietysti panna verolle ainakin siellä missä ilma on kohtuullisen puhdasta.