Kolumnit

Viro on no­pea­liik­kei­nen 100-vuotias naapuri

Kolumnit 2.2.2018 12:00 | Päivitetty 15.2.2018 13:01
Kristi Raik

Helmikuun alussa minusta tuli pendelöijä. Työmatka Tallinnaan taittuu viikoittain parin tunnin laivamatkalla. Virolaiskeksintö Skype lienee ahkerassa käytössä etäpäivinä Espoossa.

Olen tottunut olemaan virolainen Suomessa ja melkein suomalainen Virossa. Kommentoimaan Viron ulkopolitiikkaa suomalaisesta näkökulmasta ja tarkastelemaan Suomea virolaisin silmin. Kun elää kahden maan todellisuutta kahdella kielellä, erot piirtyvät esiin.

Virossa asioiden on tapana sujua vauhdikkaammin. Kun sain hiljattain kutsun suoraan radiolähetykseen, paikalle pyydettiin saapumaan viisi minuuttia etukäteen.

Paikka ei ollut minulle ennestään tuttu, joten menin varmuuden vuoksi 15 minuuttia aikaisemmin ja soitin toimittajalle, joka olikin vasta matkalla. Lähetys alkoi juuri ajallaan. Suomalaisilla viestimillä on tapana pyytää vieras paikalle vähintään puoli tuntia ennen lähetystä – mikä ajanhukka!

Kun lähetin Tallinnassa vetämäni seminaarin esiintyjille pari viikkoa etukäteen kuvauksen seminaarin sisällöstä, sain vitsailevan vastauksen: tämä ei ole Suomi, meillä aletaan ajatella näitä asioita päivää ennen tilaisuutta, koitahan sopeutua! Vieraani oli hänkin asunut Suomessa.

Vauhdikkuuden rajat tulivat vastaan, kun liikennepoliisi pysäytti minut Tallinnan keskustan kadunkulmassa. Olin ylittänyt tien punaisilla valoilla. Kohteliaat poliisit kirjoittivat sakkolapun, jonka summa oli ensikertalaiselle lähinnä symbolinen. Paikallisilta tutuilta kuulin, että sama rauhallinen risteys on liikennepoliisin suosiossa.

Sääntöjen noudattamiseen suhtaudutaankin Virossa monesti samalla protestanttisella tarkkuudella kuin Suomessa. Korruption taso on entisen itäblokin maiden alhaisin – mutta Viroa ei tietenkään ole enää poliittisesti korrektia sanoa entisen itäblokin maaksi.

Viron kehityksen vauhti on ollut huimaa 1990-luvun alusta lähtien. Maa on yrittänyt kuroa kiinni neuvostomiehityksen menetettyjä vuosikymmeniä; toisaalta palata aikaan ennen miehitystä, jota varsinkin 1990-luvulla vahvasti ihannoitiin, mutta samalla loikata eteenpäin ottaen oman kehityksensä mittapuuksi Pohjoismaat.

Kun pääministeri Mart Laar linjasi 1990-luvun alussa, että Viro haluaa solmia vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa ilman siirtymäaikoja, korkeat EU-virkamiehet pyörittivät epäuskoisina päitään.

Viro todisti epäilijöiden olleen väärässä. 1990-luvun lopulla silloinen ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves kuvaili Viron tietä EU-jäseneksi lainaten Herttakuningasta Lewis Carrollin kirjasta Liisa Ihmemaassa: oli juostava kaikin voimin pysyäkseen paikoillaan, ja eteenpäin päästäkseen täytyi juosta vähintään tuplavauhtia.

Sen ajan rohkea visiointi on sittemmin politiikassa väljähtynyt. Digitalisaatiossa Viro kuuluu kuitenkin Euroopan uudistusmieliseen kärkijoukkoon. Viime vuoden jälkipuoliskolla Viron ensimmäinen EU-puheenjohtajuus puski juuri tätä teemaa unionin agendalle.

Aikana, jolloin unionin päällimmäisenä huolena oli akuuteista kriiseistä selviäminen, Viro rohkaisi katsomaan myös kauemmas tulevaisuuteen ja uudistamaan yhteiskuntia, ei niinkään EU-instituutioita.

Monesti minulta kysytään selitystä Viron ja Suomen kovin erilaiselle Venäjä-keskustelulle. Minusta kumpikin maa tarvitsee enemmän asiallista ja asiantuntevaa keskustelua itänaapurin kehityksestä.

Suomessa sisäistettiin kylmän sodan aikana liiankin hyvin, ettei Venäjästä voinut avoimen kriittisesti puhua. Ja koska Suomi selvisi siitä aikakaudesta ihmeen hyvin, moni tuntuu pitävän samoja vanhoja toimintamalleja edelleen parhaana tapana tulla toimeen itänaapurin kanssa, vaikka kansainvälinen ympäristö ja Suomen asema on olennaisesti muuttunut.

Virolaiselta keskustelulta sen sijaan poistui tulppa, kun Neuvostoliitto romahti ja kaikki miehityksen aikana koetut ja vaietut vääryydet ryöpsähtivät voimalla julkisuuteen.

Sittemmin Venäjän-tuntemus on Virossa nopeasti heikentynyt. Terävillä lausunnoilla haetaan huomiota ja poliittisia pisteitä, mutta syvempi analyysi Venäjän suunnasta ja suhteista länteen on vähäistä.

Erilaisten puhetapojen ja valintojen alta löytyy kuitenkin yhteinen etu pitää turvallisuusympäristö sellaisena, että pienillä mailla olisi siinä tilaa hengittää ja päättää omasta suunnastaan.

Yleensä pidättyvät ja kyyniset virolaiset eivät pidätelleet intoaan, kun he viime vuoden lopulla juhlivat ja onnittelivat 100-vuotiasta Suomea.

Nyt helmikuussa on Suomen vuoro iloita 100 vuotta täyttävän Viron puolesta. 100-vuotiaiden suhteisiin on luvassa uutta vauhtia, kun Helsinki–Tallinna-tunneli joidenkin vuosien päästä valmistuu. Suomenlahden yli liikkuminen muuttuu monimuotoisemmaksi sitä mukaa, kun erot maiden välillä tasoittuvat.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

"Suomessa sisäistettiin kylmän sodan aikana liiankin hyvin, ettei Venäjästä voinut avoimen kriittisesti puhua." Eikös kylmän sodan aikana ollut kyseessä Neuvostoliitto? Itse puhuin Neuvostoliitosta avoimen kriittisesti 1970- ja 1980-luvuilla eikä kukaan tullut estämään. Samoin totesin jo 80-luvulla monille, että Neuvostoliitto tulee romahtamaan lähivuosina ulkopuolelta tulevan paineen alla ja näin sitten kävikin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitähän virolaiset puhui kylmän sodan aikana kotimaastaan? Muistaakseni kovasti kehuivat Neuvostoliittoa. Kritiikkiä en kuullut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos Kristi, toivottavasti jaksat jatkaa kirjoittelua suomalaisissa tiedotusvälineissä myös Suomenlahden eteläpuolelta! Lycka till uudessa tehtävässäsi, Henrik Lax

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulee todella tarpeeseen että pääsemme Viroon ottamaan mallia.
Oppipojan asemassa todella olemme hyvinkin pian jos täällä jämähdetään paikoilleen hyvän olon tunteeseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se sata vuotta vilahtaa nykyään muutamassa kymmenessä vuodessa...
Kova on uho kun päästy Neuvostoliiton ikeen alta EU:n ja NATO:n liekaan. Saa siinä henkseleitä paukutella ja irvailla oikeasti 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle ja neuvoa miten asioita ei pidä tehdä.
Onkohan Virolla malttia vaurastua?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Virohan on jo varsin integroitunut, velaton ja vauras yhteiskunta jos ajatellaan kokonaisuutta.Viron tulevaisuus on paljon positiivisempi kun tarkastelee koko yhteiskunnan tärkeitä mittareita kuten väestörakennetta, koulutustuloksia, valtion velkaantumista, infraa, työllisyyttä, ihmisten elämänasennetta ym. Virolle paljon onnea 100v johdosta. Kun kävin vasta Tallinnassa ja Tartossa en voi kun olla ylpeä kuinka Viro on edistyny ja moderni yhteiskunta jo on.Ja nopeasti muuttunut eikä ole velkaantunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Just näin, todellakin pitää paikkaansa kuten jutussa sanottiin että pitää juosta pysyäkseen paikoillaan.
Täällä tuntuu osaporukasta luulevan että kunhan istutaan sohvalla ja katsotaan onnenpyörää, että sillä pysytään kehityksessä kärjen mukana.
Viro on todellakin menossa meistä ohi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä se suomalainen itsetunto taas näkyy.😬 Me ei olla mitään, ainakaan kohta ja kaikki muut menee ohi.
Yks virolainen kerskuri pisti taas useamman pöntön sekasi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomelle hyvä mallimaa on menestyvä Viro, kelkka kääntynyt hiljalleen ikävä kyllä.Virolla menee hyvin ja Suomella ei niin hyvin.Sen näkee kun käy itse paikanpäällä Virossa. Virolle Suomi on ollu apu ja malli länteen, joskin nyt Viro porskuttaa jo itsenäisesti ja mallikkaasti hyvällä menestyksellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Virossa "menee hyvin" joillakin alueilla ja joillakin ihmisillä. Tallinnastakin löytyy kurjia ja vieläkin kurjempia loukkoja, jotka eivät kelpaisi muualla ihmisasumuksiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo niitähän löytyy joka nollasta, myös Suomesta mutta tulevaisuudessa virossa porskutellaan paljon paremmalla menestyksellä.Viro on EU28 ihme ja mallimaa.Ja kyllä viro on kauttaaltaan vaurastunut ja vaurastuu.Pisa kouluvertailussa nimen omaan koko maa tasaiset menestystulokset, Suomessa jyrkät alueelliset erot. Eli kylläpäs sitä täällä nämä alueelliset erot ovat suuret ja samoin näyttää että köyhyys täällä lisääntyy ja eroarvoisuus, Virossa ne taas kaventuu ja vähenee. Tosin velaton ja pieni maa mut silti huomattava suunta parempaan entä ei parempaan. Ja virossa kylläkin on täys uudistusbuumi jatkunut jo kymmenen vuotta ja enemmänkin koko maassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä Suomessa voi puhua avoimen kriittisesti Venäjästä. Meidän ei vain ole pakko toistella jenkkipropagandaa koska emme vielä ole NATOn talutushihnan päässä toisin kuin Viro.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntia. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Lapissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Orpo näpäytti Rinnettä punakapinasta

124 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Yh-äippien mollaus

Joo, se on todella omituista. Minut kasvatti yh-äiti ja olen menestynyt elämässäni erittäin hyvin. Tärkeintä ei ole se m... Lue lisää...
Typykkä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

26.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image