Kolumnit

Vastuu jää tien­käyt­tä­jäl­le

Kolumnit 1.2.2018 12:00
Petri Hakkarainen

Ajoin viikko sitten jälleen kerran nelostietä Suomen pahimman liikenneonnettomuuden tapahtumapaikan ohi. Auton valot eivät tavoittaneet kahdenkymmenenkolmen Konginkankaalla kuolleen muistoksi pystytettyä valkoista ristiä, mutta siellä se varmaankin yhä on.

Liikenteen turvattomuus oli mielessä tavallista enemmän, sillä olin muutama tunti aikaisemmin ajanut yhden pelottavimmista taipaleistani. Seututie 800 oli niin Vaalassa kuin Siikalatvallakin hengenvaarallinen.

Samaan aikaan kun Etelä-Suomeen vaaditaan miljardin euron Lentorataa ja Muonioon rakennetaan älytietä eli ”suomalaisen it-osaamisen huppunäyttöä” rekat seisovat ajokelvottomilla pohjoisen valtateillä.

Pienemmillä, märiksi luisteluradoiksi muuttuneilla ajourilla kymmenet mateluvauhtiakin edenneet päätyvät ojaan.

Viikko sitten ei kaivattu älytietä, hiekka ja suola olisivat riittäneet. Niitä vain ei saatu.

Jotkut tienpidosta vastaavat sanoivat keliä yllättäväksi ja poikkeukselliseksi. Liukkaudesta varoitettiin kuitenkin sääennusteissa päiviä etukäteen. Samanlaisia kelejä on koettu pohjoisen talvissa aina, mutta ennen liukkautta torjuttiin.

Aikaa liukkauden torjuntaan olisi ollut vielä torstainakin, mutta monella tiellä ei tehty päivän aikana mitään. Vaikka keli oli vaikea, olisi liukkautta pitänyt edes yrittää vähentää.

Tienkäyttäjän linjalle soitellaan vihaisina ja epätoivoisina, mutta kuten autoa vievillä Oulun seudun polanneurilla pelkäävä ammattiautoilija jo joulukuussa totesi, ilman minkäänlaista vaikutusta.

Ely-keskukset kertovat valvovansa kunnossapidon urakoitsijoiden työtä. Tuo valvonta ei nykyisenlaisena paranna tienkäyttäjän turvallisuutta.

Aamusta iltaan jatkuneen hengenvaarallisen tiekelin selitykseksi ei riitä, että kaikki käytettävissä oleva kalusto oli kyllä torjumassa liukkautta. Selvää on vain, että kalustoa on käytössä aivan liian vähän.

Jos keskivertotalvi on tienpidollisesti nyt vaikeampi kuin kymmenen vuotta sitten, eikö sen pitäisi näkyä urakoinnin normeista päätettäessä? Vai kuullaanko jatkossakin selityksiä poikkeuksellisesta ja yllät-täen iskeneestä kelistä?

Teiden kunnossapito jaetaan viiden suuren yhtiön kesken. Ne puolestaan käyttävät lukuisia aliurakoitsijoita.

Lähtökäsky lumen poistoon tai liukkauden torjuntaan tulee yleensä pääurakoitsijalta.

Teiden ala-arvoista talvikunnossapitoa kokiessaan ei voi olla kysymättä, kuinka paljon lähtökäskyn antamisessa ratkaisee turvallisuus, kuinka paljon raha?

Valtion verotulot tieliikenteestä ovat yli kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Maan koko liikenneverkon ylläpitoon on varattu tänä vuonna 1,4 miljardia euroa. Olisiko kohtuullista, että summaa lisättäisiin edes muutaman tuhannen hiekka- ja suolakuorman hinnan verran?

Konginkankaan onnettomuudesta on kulunut pian 14 vuotta. Erittäin liukkaalla tiellä rekka-autonsa hallinnan menettänyt kuljettaja on ehdollisen vankeustuomionsa kärsinyt ja rekkafirma kymppitonnin sakkonsa maksanut. Liukkaudentorjunnan epäonnistumisesta ei kantanut vastuuta kukaan.

Poliitikkoja ministeriä myöten vieraili pian onnettomuuden jälkeen Konginkankaalla. Kuultiin monenlaisia lupauksia liikenneturvallisuuden parantamisesta.

Se tieosuudelle luvattu keskikaidekin on yhä rakentamatta.

MAINOS

Kommentoi

Suomi on kehitysmaa joka suhteessa. E 75 tietä käyttää niin rekkaliikenne kuin Lappiin menevät turisti ja tie on täysin sota-ajan kunnossa. Espooseen tehtiin miljardin metro ja susi syntyessään

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pörssiyhtiöt hoitaa yhteiskuntavastuutaan säästämällä tienpidon alkeellisimmastakin hoidosta. Sakoittamisella ei näytä olevan mitään vaikutusta selityksenä on
mahdottoman haasteelliset
olosuhteet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitkä pörssiyhtiöt ovat vastuussa tienpidosta?

Missä kohdassa osakeyhtiölakia kerrotaan pörssiyhtiön yhteiskuntavastuusta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaan meeppä niille herrolle sanomaan, että teitä tarvittis hiekoittaa, niin ne lyö semmoiset rätingit eteen, ettei sinne voi mennä hiekkaa kylyvämään. Kyllä jämpti on niin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vielä 90 -luvulla osa rekoista lastattiin juniin ja näin rekat kuljetettiin turvallisesti Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä raiteita pitkin. Nämä rekat olivat pois liukkailta maanteiltä ja näin liikenneturmien todennäköisyyttä pienennettiin. Raidekuljetukset vähensivät myös rekkojen dieselmoottoreiden päästöjen määrää. Juniahan vetää sähköllä toimivat veturit, jotka saavat sähkönsä voimalaitoksista joiden sähkön tuotannosta v. 2016 78% tuotettiin hiilidioksidineutraalisti ( lähde: Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2016 Sähkö ).

2010 -luvulla VR lopetti rekkojen junakuljetukset. Nyt kaikki rekat jyräävät kesät talvet jo ennestään huonokuntoisia teitä pitkin muun kevyemmän liikenteen seassa. Oritkariin rakennettu rekkojen junaterminaali, joka valmistui 2003 , seisoo käyttämättömänä. Rekkojen kuljetukseen valmistetut junavaunut seisovat jossakin käyttämättöminä. Nämä investoinnit menevät hukkaan, samalla kun tiestömme rapautuu raskaan liikenteen kuormituksessa.

Rekkojen junakuljetukset edellyttävät sitä, että junat pysyisivät aikatauluissaan. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että koko päärata Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä olisi kaksoisraiteinen. Nyt etelästä päin tuleva kaksoisraide loppuu 15 000 asukkaan Ylivieskaan. Puolen miljoonan asukkaan Pohjois-Suomi ja sen alueella oleva raskas teollisuus, kaivokset ja satamat ovat yhden raiteen varassa. Ja samaan aikaan kehitellään niin lentokenttärataa pks:lle , Viron rataa Suomenlahden alitse kuin Jäämeren rataa. Eiköhän nyt olisi laitettava Suomen nykyiset radat kuntoon ensin ja sitten vasta aletaan suunnittelemaan näitä muita miljardeja maksavia ratahankkeita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsinki-Oulu -rataosuus kulkee kaksiraiteisena väleillä Helsinki-Tampere, Pohjois-Louko-Seinäjoki-Ruha ja Kokkola-Ylivieska. Tampere-Kokkola -välillä on yksiraiteista rataa 265 km .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntia. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Lapissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Orpo näpäytti Rinnettä punakapinasta

124 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Yh-äippien mollaus

Joo, se on todella omituista. Minut kasvatti yh-äiti ja olen menestynyt elämässäni erittäin hyvin. Tärkeintä ei ole se m... Lue lisää...
Typykkä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

26.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image