Pysäyttävä mainos on ollut Kalevassa suurena, kahdella sivulla. Kuvassa lukee: "Lukeminen erottaa meidät sohvaperunoista". Mainosta julkaisevat 34 alueensa ykköslehteä, Kärkimedia-yhtiönsä nimissä. Kärkimedia myy mainostilaa
34 lehden ohella samaan määrään verkkolehtiä sekä viiteen viikkolehteen.
Kärkimedialta ostettu mainos kattaa koko Suomen. Yhtiö ilmoittaa tavoittavansa päivittäin 3,6 miljoonaa suomalaista, joten mainos alueellisissa ykköslehdissä kykenee näkyvyydellään kilpailemaan televisiomainoksen kanssa ylivertaisesti. Mainosyhtiön kampanja lukemisen puolesta vaikuttaa yllättävältä, mutta järkeenkäyvältä. Sanomalehden ydin kiteytyy lukemiseen, lukeminen älyn ponnistuksiin. "Sohvaperuna" sen sijaan makoilee iltakausia sohvalla ja möllöttää aivot kiinni mitäänsanomattoman televisioviihteen äärellä.
Monet uutiset viime päiviltä viestivät jälleen kerran sanomalehtien murroksesta. Lehtiä ei todellakaan tilata tai lueta automaattisesti osana päivärutiineja.
Harvan sanomalehden levikit pysyvät entisellään, puhumattakaan että tilausmäärät nousisivat.
Paperista sanomalehteä uhkaa milloin mikäkin. Hallitusneuvotteluista tihkui tieto, että sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen arvonlisäveroa nostettaisiin nykyisestä nollasta. Lehtien kustantajien ja työntekijäjärjestöjen mukaan tämä olisi hirvittävä isku tilattaville lehdille.
Suomalaiset haluavat tilata lehtensä kotiin. Harvaanasutussa Suomessa on tyypillistä, että jokaisella paikkakunnalla ilmestyy vähintään yksi paikallinen pieni lehti, joka kertoo läheisistä uutisista ja ihmisistä sekä välittää pieniä paikallisia ilmoituksia ja mainoksia. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla ilmestyy vähintään yksi isompi alueellinen ja 7-päiväinen yleissanomalehti.
Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan sanomalehti tavoittaa paperisena tai verkkopalvelunsa välityksellä 92 prosenttia suomalaisilta. Kalevan paperilehden ja Kaleva.fi-verkkolehden yhteistavoittavuudeksi lasketaan noin 290?000 ihmistä.
Erilaisten tutkimusten mukaan kaiken ikäiset seuraavat paperilehden ohella verkkolehtiä. Suhteessa eniten verkkolehtien lukijoita on nuoremmissa.
Lukeminen ei tarkoita enää pelkästään paperilehden kahistelua aamukahvipöydässä, vaan laadukasta ammattitoimittajien tekemää sisältöä eli journalismia voi lukea myös muista viestintävälineistä.
Sanomalehtien murros näkyy Pohjois-Suomessa ja erityisesti Oulussa, jossa on vuosikymmeniä ilmestynyt useita vahvoja lehtiä.
Suomen Keskusta on hallinnut Suomenmaa-lehdellään Pohjois-Pohjanmaata. Teollisuuskaupungeissa Oulussa, Raahessa ja Kemissä iso osa väestä on tilannut työväenlehtiä. Demareiden Pohjolan Työ ja vasemmistoliiton Kansan Tahto tunnetaan alueellisina ääninä.
Puoluelehtien asema on käynyt vuosi vuodelta tukalammaksi. Kaikki joutuvat karsimaan ilmestymiskertoja. Niitä tilaa ja lukee enää pieni aktiivinen puolueväki.
Ilmiö on seurausta pitkästä kehityksestä. Lehdet muuttuivat sitoutumattomiksi 1950-luvulta lähtien. Vaihtoehtoisia ääniä on entistä vähemmän, kun kakkoslehtien markkina-asema hiipui ja ykköslehdet valtasivat levikin ja alueelliset ilmoitusmarkkinat.
Jäljelle jääviin lehtiin kaivataan valistuneita kustantajia, jotka uskovat sivistyksen ja moniarvoisen laatujournalismin imuun. Sohvalta herännyt mies kaipaa lehdestä ajankohtaista asiaa ja hyödyllistä uutta tietoa.
Kommentoi