Kolumnit

Vahva maa­il­man­ta­lous jyräsi politiikan

Kolumnit 12.1.2018 12:00
Risto Murto

Vuosi on alkanut hyvissä kansainvälisen talouden tunnelmissa. Viime vuonna alkaneen tasapainoisen talouden kasvun ennustetaan jatkuvan. Suomalaisten kannalta tärkeätä oli, että runsas vuosi sitten alkanut kehittyvien markkinoiden kasvun kiihtyminen tarttui sekä Eurooppaan että vihdoin myös Suomeen.

Suomen taloudelle vuosi 2017 oli hyvä.
Viime vuoden yksi keskeinen positiivinen yllätys oli, että politiikan hullu vuosi jätti hyvin vähän jälkiä talouskasvuun.

Eurooppalaisen poliittisen kentän sirpaloituminen, valmistautuminen Brexitiin tai poikkeuksellinen Yhdysvaltojen poliittinen tilanne eivät pysäyttäneet talouskasvua. Myös rahoitusmarkkinat kehittyivät suotuisasti. Sijoittajille vuosi 2017 oli erinomainen.

Miksi politiikan hullu vuosi ei heijastunut talouteen? Tähän on todennäköisesti useita syitä. Yksi ilmeinen syy on, että poliittiset muutokset eivät koskeneen suinkaan kaikkia maita. Globaalista talouskasvusta selvästi yli puolet tulee kehittyvistä talouksista, etenkin Aasiasta.

Viime vuoden yllä mainitut poliittiset vaikeudet eivät lähtökohtaisesti koskeneet näitä maita, vaikka yksittäisissä maissa saattoikin olla epävakaata. Euroopan ja Suomen talouskasvu piristyi runsas vuosi sitten nimenomaan kehittyvien talouksien vetoavulla. Kärjistäen voisi sanoa, että Kiinan vakaus korvaa länsimaiden epävakauden.

Toinen syy hyvään talousvuoteen oli se, että vaikka poliittisella rintamalla riitti draamaa, talouspolitiikan saralla sitä ei ollut. Keskuspankit säilyttivät rahapolitiikan hyvin elvyttävänä. Näin tapahtui etenkin euroalueella. Myöskään finanssipolitiikan suhteen ei tapahtunut isoja muutoksia. Jatkuvuus oli talouspolitiikan avainsana viime vuonna.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto suunnitteli isoja muutoksia, mutta näitä ei tosiasiallisesti vielä tapahtunut. Suurimmat muutokset koskivat sääntelyä, mutta tässäkin muutokset tapahtuivat hallinnollisilla päätöksillä, ei lainsäädäntömuutoksilla.

Aivan vuoden lopussa republikaanit onnistuivat ajamaan lävitse ison verouudistuksen, mutta sekin astuu voimaan vasta tänä vuonna. Verouudistus laskee etenkin yritysten verokantaa ja on vaikuttamassa elvyttävästi tästä vuodesta lähtien.

Euroopassa Brexit-neuvottelut olivat luonnollisesti iso asia. Talouskasvu hidastui Isossa Britanniassa, mutta se ei romahtanut. Periaatteessa viime vuonna ei tapahtunut vielä paljoa itse Brexitin suhteen. Konkreettiset päätökset olivat vielä vähissä. Neuvotteluaikaa on periaatteessa jäljellä vielä runsas vuosi.

Odotukset vuodelle 2018 ovat hyvät. Talouskasvun odotetaan jatkuvan, ja se on hyvä uutinen myös Suomelle. Voisiko politiikka vaikuttaa jo enemmän?

Mielenkiintoisin tilanne on Yhdysvalloissa. Toisin kuin Euroopassa USA:n talouskasvu on jatkunut jo pitkään. Maassa on käytännössä täystyöllisyys, kun työttömyysaste lähenee neljää prosenttia. Talouspolitiikan viritys on nyt muuttumassa.

Isoin muutos on yllä mainittu verouudistus. Käytännössä kyseessä on veroleikkaus, joka koskee sekä yrityksiä ja ainakin tilapäisesti myös osaa kotitalouksista. Ekonomistien vahvan enemmistön mielestä tämä johtaa myös liittovaltion alijäämän kasvuun. Käytännössä kyseessä on finanssipoliittinen elvytys, jonka ajoituksen määritteli politiikan suhdanne, ei taloustilanne.

Ekonomisteilla on sanonta, että nousukaudet eivät kuole vanhuuteen vaan rahapolitiikkaan. Isoin kysymys alkaneelle vuodelle onkin, kuinka paljon Yhdysvaltojen keskuspankki Fed tulee kiristämään rahapolitiikkaansa.

Euroopassa tilanne näyttää tämän suhteen stabiilimmalta. Vanha manner on selvästi jäljessä Yhdysvaltoja suhdannekehityksestä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että korot säilyvät pidempää alhaisena eikä EKP:llä ole kiirettä jarruttaa talouskasvua.

Yhdysvallat ja korkopolitiikka ovat seurattavia asioita. Maailmassa tapahtuu kuitenkin aika ajoin yllätyksiä. Finanssikriisin jälkeen maailmatalouden kasvu on jatkunut jo yhdeksän vuotta.

Yhdysvalloissa lasketaan tämän osakemarkkinoiden nousukauden olevan jo toiseksi pisimmän toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.

Maailmantalous ei ole nousustaan huolimatta erityisen hyvässä tilanteessa kohtaamaan uudestaan finanssikriisin tyyppisiä yllätyksiä. Valtion velkoja ei ole ehditty tasapainottamaan ja korot ovat jo valmiiksi hyvin alhaisella tasolla. Finanssikriisin yhteydessä nähdyn suhdannepolitiikan harjoittamiseen ei siis ole kertynyt uusia puskureita.

Tässä kohtaa poliittiset järjestelmät astuvat kuvioon: isot shokit vaativat myös hallituksilta ja poliittisilta järjestelmiltä kykyä ja mandaattia toimia.
Poliittisten järjestelmien pirstaloituminen ja politiikan vastakkainasettelun kärjistyminen eivät helpota päätöksentekoa seuraavassa globaalissa talouskriisissä.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Lyhyesti: Yritykset ja kuluttajat toimivat keskimäärin järkevästi, poliitikot ja julkinen puoli eivät. Ainakaan länsimaissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se sinun järkevyytesi on vain näennäistä kun se on normaaliutta. Paremminkin voisi mennä. Esko Valtaoja siteeraa Churchilliä sanoen että amerikkalaisiin voi luottaa koska he toimivat aina oikein, sen jälkeen kun he ovat yrittäneet kaikki muut keinot ensin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Breixitillä ja Trumpilla pelotelleet olivat yksinkertaisesti väärässä. Kummastakin näyttää olleen pikemminkin hyötyä. Kuinka paljon painoarvoa peloittelijoiden puheille kannattaa tulevaisuudessa laittaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä mitä tarkoitat Brexitillä pelottelulla, mutta neuvottelut ovat vasta alussa. Taloudelliset vaikutukset briteille tulevat olemaan hyvin negatiiviset ja selviävät lopulta vasta vuosien kuluessa. Trumppi on tuuliviiri, jota onneksi ympäröi kohtuullisen pätevät asiantuntijat ja osapuolet. Yhdysvaltojen hallintosysteemi myös edellyttää eri toimielinten hyväksyntää. Yhdysvallat on ilmeisesti jälleen palaamassa ilmastosopimuskeskusteluihin jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainoat vaikutukset joita voidaan tarkastella on lyhyen aikavälin vaikutukset. Pitkän aikavälin vaikutuksissa seuraussuhteet sekoittuvat muihin maailmantalouden ilmiöihin. Lyhyellä aikavälillä talouden käyrät ovat näyttäneet positiivista.

Trumppi taas näyttää tekevän varsin maillikasta työtä Yhdysvaltojen johdossa. Hänestä on tulossa kovaa vauhtia yksi Yhdysvaltojen menestyksekkäimmistä presidenteistä. Ei välttämättä pidetyin ja varsinkin monelle tuntuu Trumpin käyttämä kieli olevan kova pala, mutta aikaansaava hän tuntuu olevan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Britannian inflaatio nousi nyt nopeimmin yli viiteen vuoteen. Hintojen nousua selittää punnan heikkous. Siinä on selkeä Brexit-vaikutus. Kun valuutta on heikentynyt, hinnat nousevat. Tuontihinnat ovat nousseet aika voimakkaastikin nyt. Tuontihinnat ovat nousseet 7,3 prosenttia viime vuodesta.

EU-maiden ja euroalueen kasvu on vahvaa. Britannian ­talouden vauhti on hidastunut merkittävästi. Maa päätyy kasvuvauhtia mitattaessa Euroopan maiden häntäpäähän. Epävarmuus näkyy kuluttajien ja yritysten synkkenevissä mielialoissa. Teollisuuden ja rakentamisen tahti hidastuu. Monet yritykset ovat jäädyttäneet suunnittelemansa investoinnit tai laajentaneet toimintojaan Britannian ulkopuolella.

Esimerkiksi käy eri puolilla Eurooppaa tehtäviä osia käyttävä lentokonevalmistaja Airbus. Yhtiö pohtii hankkivansa Britanniassa nyt valmistettavat osat muualta unionista, jos Britannia päätyy tullimuurin taakse ja työntekijöiden liikkuvuus hankaloituu.

Monelle britille EU-kansanäänestyksessä oli ennen kaikkea kyse siitä, että maahanmuuttoa piti heidän mielestään saada kutistettua. Tilastojen mukaan toive näyttää toteutuvan. Virta muista EU-maista Britanniaan on kutistunut. Britannia ei saa maahanmuuton käänteestä itselleen taloudellista etua. ­Britannian työnantajien mukaan erityisesti palveluissa on jo työvoimapula. Samoin puutetta on terveydenhuollon työntekijöistä ja maatalouden kausityövoimasta.

Tällä hetkellä Iso-Britannia kuuluu EU:n sisämarkkinoihin ja tulliliittoon. Brittiläisten yritysten tuotteet ja palvelut liikkuvat EU-alueella vapaasti ilman erillisiä tullimaksuja. Tullimaksujen lisäksi ongelma tullimenettely ylipäänsä. Kustannukset tulevat siitä, että tavarat seisovat pari viikkoa tullissa tarkastuksissa. Monelle alalle tämä olisi todella kova paikka.

Myös standardit ovat yhteiset. Yhdessä EU-maassa markkinoille hyväksytty tuote kelpaa sellaisenaan (ilman kalliita ja aikaa vieviä testauksia ja hyväksymisiä).

Kaikki EU maat ovat myös WTO-maita, ml. Iso-Britannia. Yksittäisillä EU-mailla ei ole kuitenkaan omia WTO-sitoumuksia, vaan komissio hoitaa WTO-neuvottelut jäsenmaiden puolesta ja sitoumukset tehdään unionitasolla. Neuvottelut Ison-Britannian WTO-ehdoista saattavat kestää jopa kymmenen vuotta tai enemmän.

Brittien sovittujen EU sitoumusten hintalappu selviää vähitellen.

Vuonna 2016 Iso-Britannian viennistä arviolta 44 prosenttia, noin 283 miljardia euroa, suuntautui EU-alueelle.

Bank of America on kertonut siirtävänsä toimintoja brexitin takia Lontoosta Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin. HSBC ja UBS aikovat molemmat siirtää toimintoja pois Lontoosta, samoin Morgan Stanley ja Citigroup. Royal Bank of Scotland käy Hollannin keskuspankin kanssa neuvotteluja kaupankäyntitoimintojen siirtämisestä Amsterdamiin.

Britannian autoteollisuus on ollut haasteissa tähänkin asti. Brexitin myötä Britannia voi sanoa hyvästit autoteollisuudelle.

JOS Brexit ylipäätään toteutuu niin siitä tulee kallis hintalappu briteille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

56
Kanada-malja jo Kärppien kosketusetäisyydellä – Manner muistuttaa tamperelaisten vaarallisuudesta: ”Tappara on mestareita täynnä, eivätkä mestarit luovuta koskaan”
40
Sdp yhdistäisi sosiaaliturvan eri tasot: tuki olisi vastikkeellista ja työnteosta palkittaisiin
33
Sipilä: "Sote-uudistuksen vastustamiseen käytetyllä energialla lämmitettäisiin puoli Suomea"
31
Kaivattu maamerkki vai pompöösi pimentäjä? – Oulun torinrannan tornihotelli kirvoitti lukijoilta keskusteluryöpyn
29
Pääministeri esittäytyi: Kahta en vaihda, Kärppiä enkä keskustaa
24
Sebastian Aho liittyy Leijonien MM-kisaryhmään, myös Teräväinen joukkueeseen – "Leijonapaidan pukeminen on aina kunnia-asia"
23
Puheenaihe: Onko A1-kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla perusteltua?

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Suomellakin on oikeus suorittaa sotaharjoituksia omalla alueellaan ja kansainvälisillä vesillä ja kutsua mukaan ketä par... Lue lisää...
UMA

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

21.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image