Kolumnit

Työn perässä muuttaja on muutakin kuin työvoimaa

Kolumnit 27.2.2018 20:00
Tytti Määttä
Tytti Määttä.

Viime vuoden keskustelun kestosuosikkiaihe on ollut yritysten rekrytointihaasteet. Olemme lukeneet siitä, miten osaajat on saatava liikkeelle työn perässä ja keskustelleet aktiivisesti myös purkuavustuksen käyttöönotosta. Olen itsekin aktiivisesti osallistunut tähän keskusteluun ja kannustanut näkemään myös maaseudun tulevana asumisen, työnteon ja yrittämisen paikkana.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt muuttokeskustelun inhimillinen puoli. Se, mitä muutoksia uudelle paikkakunnalle muutto ihmisen elämään tuo.

Olen muuttanut työn perässä kolme kertaa. Ensin Turusta Helsinkiin, sitten Helsingistä Vaalaan ja nyt Kuhmoon.

Ensimmäinen muutto oli helppo. Muutin vuokra-asunnosta toiseen. Toki takuuvuokrien maksaminen työttömälle vastavalmistuneelle oli haaste. Nuorelle asiantuntijalle ystäväpiiri muodostui helposti. Vanhastaan Helsingissä asui paljon tuttuja ja uudella työpaikalla oli loistava samanikäisten asiantuntijoiden porukka.

Muuttaessani Vaalaan muutin miesystäväni kanssa yhteiseen vuokra-asuntoon. Paikkakunnalla asui muutama hyvä nuoruuden ystävä. Verkostojen luominen oli helppoa.

Toki joskus kaipasin laajempaa ystäväpiiriä, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä ja miehen käydessä töissä toisella paikkakunnalla. Lasten harrastusten kautta ei vielä syntynyt uusia ystävyyssuhteita, eivätkä lapsetkaan kaivanneet hirveästi muita kavereita.

Toisen lapsen syntymän jälkeen muutimme pienemmälle kylälle Vaalassa. Siellä luontaisen yhteisöllisyyden avulla menimme mukaan kylän toimintaan.

Lapsille tuli harrastuksia ja sitä myöten tutustuin uusiinkin ihmisiin. Puolisoni tilanne toki oli aluksi varmasti toinen.

Muutimme tänne Kuhmoon pari kuukautta sitten. Vaalassa oleva koti on vielä omassa omistuksessa. Uusi koti on hankittu Kuhmosta. Lainaa on molemmista taloista. Muuttoa helpottaa puolison täällä oleva työ, sukulaisverkosto ja hänen ystäväpiirinsä. Minulle ja lapsille muutto on hieman hankalampi. Erityisesti pohdituttaa, että miten niitä uusia ystäviä saa. Siitä on viime päivien aikana käyty tunteellisiakin keskusteluja.

Vanhemmalle on tärkeää, että lapsi saa ystäviä ja on onnellinen. Se, että ei ole yhtään ystävää, ei ole pelkästään surullista, vaan voi aiheuttaa masennusta tai syrjään jäämistä yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Ystäviä saa usein harrastusten kautta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että muuttavien perheiden lapsilla ja aikuisilla on tieto paikkakunnan harrastuksista ja seuratoiminnasta sekä matala kynnys mennä näihin toimintoihin mukaan.

Kotiutumisen haasteet tulee tunnistaa myös muille kuin maahanmuuttajille ja tarjota sellaisia kohtaamisia, joista muuttaja hyötyy.

Myös yksin muuttajia löytyy. Aivan kuten perheille, myös heille muutto on elämänmuutos.

Vaalaan muuttaessani mietin, että olin aika lailla poikkeava tapaus. 29-vuotias nuori lapseton ja avioton nainen muuttamassa pieneen maaseutupitäjään.

Tulinko uutena asukkaana huomioitua ja oliko ikäisilleni tarjolla harrastuksia? Osin kyllä ja osin ei. Osin näistä kokemuksista johtuen kaksivuotisessa Vetoa Vaalaan -hankkeessa oli yhtenä tavoitteena tulomuuttopalveluiden kehittäminen kuntaan.

Suuressa rekrytointikeskustelussa emme voi unohtaa tätä inhimillistä puolta.

Kuntien tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota tulomuuttopalveluihin ja ihmisten vastaanottamiseen: kohtaamiseen. Myös työnantaja, järjestöt ja yhteisöt voivat edistää muuttajan juurtumista paikkakunnalle.

Hyviä ja keveitä keinoja muuttajien huomioimiseen ovat muun muassa uusien muuttajien tervetulokirje, kutsuminen yhteiseen tilaisuuteen, liput kulttuuritapahtumaan tai vaikkapa aamukahvikutsu kunnanjohtajan luo. Myös eri palveluissa muuttajan tarve voidaan pyrkiä huomioimaan.

Kun uusi perhe tulee varhaiskasvatuksen piiriin, voidaan perheen kanssa järjestää keskustelu, jossa käydään läpi muuttoon liittyvät tekijät ja lapsien aikaisempi harrastustausta tai toiveet harrastuksista.

Kunta voi palkata myös oman henkilön tekemään työtä. Kotiutumista edistämään on esimerkiksi Uudessakaupungissa palkattu kaksi asiaan vihkiytynyttä henkilöä, toinen toimii asukasluotsina, ja toinen autotehtaan sankarikummina. Tavat tulee valita ja toiminta resursoida kunnan koon ja muuttajien määrän mukaan.

Emme saa puhua ihmisistä pelkästään työvoimamassana, joka tarpeen mukaan vaihtaa asuinpaikkaa. Meidän tulee muistaa, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kun muuttaa, työ tai uusi yritys vie usein mennessään, mutta hyvinvoinnin kannalta tulisi tarkastella koko paketti.

Kirjoittaja Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Eli siis työttömät istua jököttävät pohjoisen ja idän pikkupaikkakunnilla pitämässä koko Suomea asuttuna ja nauttivat sosiaaliturvaa. Jonka siis pitäisi olla vieläkin massiivisempi. Meitä ei voi pakottaa muuttamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uudenkaupungin autotehtailtakin muutetaan takaisin kotiseudulle. Työnteko tulee raskaaksi, kun asuntoja ei ole muualla kuin Turussa. Ja pieni palkka uppoaa välikulkuun. Vähän aikaa tällaista välikulku rumbaa jaksaa, mutta ei kovin pitkään. Ja etenkin kun tehtaan työajat ovat mitä ovat. Ei ihme, että jatkuvasti hakevat uutta työvoimaa, kun toisesta päästä porukka pakenee takaisin kotiseuduilleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen työttömistä on Helsingissä ja sen ympäristössä 90.000 tuhatta mistä he hakee töitä kun pohjoisen ihmisiä patistetaan sinne onko he suojeltu erityislailla ettei tarvi töitä hakea.Siihen vielä kaikki muualta rahdatut maleksijat jotka ei työllisty koskaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aktiivimallillaan ja tulevalla työnpakkohakulailla Sipilän hallitus painostaa työttömiä muuttamaan Helsingin seudulle, vaikka koko pääkaupunkiseutu kärsii vakavasta asuntopulasta. Ilmeisesti työttömyyskorvauksien leikkaus onkin hallituksen lakien päämotiivina. Jos maaseuduilta työttömät muuttaisivat ruuhkaSuomeen ja työllistyisivät sinne, kuinka kävisi maaseutualueiden asuntojen hintatasolle tai mitä tapahtuisi palveluille maaseutupaikkakunnissa. On oikeastaan hämmästyttävää todeta keskustapuolueen into tyhjentää maaseutu - onko tämä sitä oikeistolaistuneen keskustan uutta aluepolitiikkaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri tuolta se on minustakin tuntunut,keskusta on jossain määrin oikeistunut,eli euron kuva silmissä menee,inhimillisyy ja tasa-arvo on heitetty roskakoriin.Aktiivimalli on tästä hyvä esimerkki,miten voi työtöntä rankaista jos työtä ei ole tai työantaja ei ota töihin??Ei se ainakaan ole oikeudenmukaista!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Kolari, Sodankylä, Pelkosenniemi, Enontekiö ja Inari.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

MV lehden kommentointi

159 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Ei missään nimessä kieroilijaa jatkoon. Lue lisää...
Ei todellakaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.6.

Naapurit

19.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image