Kolumnit

Mainos

Turvallisuus on yhteinen asiamme

Kolumnit 20.12.2017 12:00
Heikki Kuutti

Helsingin Sanomien (16.12.) artikkeli Viestikoekeskuksesta ja julkaisemista seurannut tietovuototutkinta ovat herättäneet keskustelua sananvapauden käytöstä turvallisuusasioiden käsittelyssä. Kysymys on siitä, mitä kansallista turvallisuutta koskevia tietoja voidaan kertoa ja millä perusteilla ilman turvallisuudesta vastaavien viranomaisten hyväksyntää.

Suomen perustuslaki takaa, että minkään asian julkistamista ei voida ennakolta estää. Tietojen julkaisemiseen ja sen seurauksiin voidaan tarvittaessa puuttua vasta jälkikäteen. Sananvapaus mahdollistaa myös turvallisuuskysymysten julkisen käsittelyn, mutta sananvapautta voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa rajoittaa kansallisen turvallisuuden perustella myös Suomea sitovassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Median toiminnan arvioinnissa on tarkasteltava julkaisemisen tarkoitusta. Tarkoitusta ei voida yksioikoisesti tulkita pelkäksi salassapidettävien tietojen paljastamiseksi. Turvallisuus on viranomaisten ohella myös kansalaisten asia. Heillä on paitsi oikeus myös kiinnostusta tietää omaan turvallisuuteensa liittyviä seikkoja.

Journalistisen toiminnan ydintä on viranomaisten toiminnan asianmukaisuuden julkinen arviointi. Turvallisuuskysymyksiäkään ei voida rajata tällaisen arvioinnin ulkopuolelle. Turvallisuusasioiden kohdalla on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan toimintaa koskevat yleisluonteiset tiedot ja toimintojen yksityiskohtaiset sisällöt.

Turvallisuusviranomaiset tekevät omien työtehtäviensä pohjalta hyvinkin tarkkaa tulkintaa käsittelemiensä tietojen arkaluonteisuudesta. Kuitenkin arkaluonteisiksi saatetaan luokitella myös tietoja, jotka eivät tosiasiallisesti ole niitä. Hallinto-oikeuksilla onkin vuosien varrella kertynyt lukuisia esimerkkejä eri viranomaisten tekemästä perusteettomasta asiakirjojen salassapidosta.

Turvallisuuskysymyksissä oikeus on kuitenkin ollut varsin varovainen. Esimerkiksi silloisen Viestikoelaitoksen kohdalla vuonna 2007 myös korkein hallinto-oikeus tulkitsi ei-julkisiksi tiedoiksi laitoksen kehitysstrategian, organisaationrakenteen, yhteistyökumppanit sekä toimintasuunnitelmat ja -kertomukset. KHO:n mukaan Viestikoelaitokselta pyydetyt asiakirjat eivät myöskään sisältäneet sellaisia julkisia osia, joista tietoja olisi voitu luovuttaa vaarantamatta maanpuolustuksen etua. Käytännössä kyseinen päätös rajasi täydellisesti median ja kansalaisten tiedonsaannin laitoksen toiminnasta ja sen arvioinnista.

Tietojen salassapito ja julkisuus on niitä hallinnoivien viranomaisten oma tulkita tietojensa luonteesta. Laaja-alainen salassapitotulkinta auttaa varmistamaan tieto-aineiston pysymisen myös mahdollisimman laaja-alaisesti julkisuuden ulkopuolella.

Viranomaisen päätös joidenkin asiakirjojen leimaamisesta salassapidettäviksi ei välttämättä kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseisten asiakirjojen tietoja ei voitaisi käsitellä esimerkiksi toimitustyössä. Julkisuuslakiin perustuva salassapito rajoittaa asiakirjojen ja niiden tietojen luovuttamista viranomaisen ulkopuolelle. Median esimerkiksi tietovuodon kautta saamien asiakirjatietojen julkistaminen on median harkittavissa. Mahdollista toiminnan lainvastaisuuta on tarkasteltava suhteessa median julkaisuvapauteen.

Julkisuuslain mukaan sotilastiedostelua ja puolustusvoimia koskevat tiedot eivät kuulu ehdottoman salassapidon piiriin, vaan niiden voidaan luovuttaa ”jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua”.

Puolustusvoimien toimintaan liittyy salassapidettävien tietojen ohella myös merkittävä määrä julkista aineistoa. Esimerkiksi reserviläisten ja henkilökunnan lukumäärät, joukko-osastot ja niiden sijainnit, käytetty aseistus ja toteutetut sotaharjoitukset ovat julkista, myös mediassa käsiteltyä tietoa.

Vastaavasti kansallisella puolustuksella ja turvallisuudella voidaan perustella luovuttamasta tietoja, jotka koskevat puolustusvoimien toimintavalmiutta, aseistuksen käyttöä ja riittävyyttä, puolustukseen varautumista, suunnitelmia sekä sotaharjoitusten onnistumisesta ja kehittämiskohteita.

Medialle on tärkeää synnyttää ja pitää yllä julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Ongelmatilanteissa viranomaisen on pystyttävä konkreettisesti osoittamaan ne turvallisuudelle aiheutuneet ongelmat, jotka asioiden julkinen käsittely on aiheuttanut.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut median oikeutta jakaa ja yleisön oikeutta ottaa vastaan tietoa kaikista ”yleistä mielenkiintoa herättävistä kysymyksistä”. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaisten toiminta ja menettelytavat. Viestikoekeskuksen tapauksessa tarkastelu voisi kohdistua viranomaisen oman tietosuojan epäonnistumiseen tietovuodon seurauksena.

Kirjoittaja Heikki Kuutti on filosofian tohtori, tutkimuskoordinaattori Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kaikki tuntuu menevän päälaelleen meidänkin Suomen maassa. Ei tästä hyvä seuraa. Kansallinen turvallisuus pitäisi olla jokaisen pääkopassa ensimmäisellä sijalla. Ei kannata itse vetää mattoa jalkojensa alta. Niitä vetäjiä kyllä riittää muutenkin ettei itse enää aiheauta lisää. Ei vain näytä olevan järkeä enää. Surullista, oma maa ja siinä rauhassa eläminen ei näytä merkitsevän enään mitään. Raha ratkaisee, mutta kärsimykseen se tie vie.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä isänmaan etu tietoturvallisuuden suhteen on lajissaan samankaltainen ajattelun ja toiminnan sekä motiivien näkökilmasta kuin yleinen valinta onko yksilö isänmaallinen vai vältteleekö verojen maksua. Molempia ei voi olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä HeSarin ns. "skooppi" on osoitus arvotelukyvyn puutteesta toimituksessa. Juttu on heikosti motivoitu, kohdistettu. Eli juttu on tehty "salaisten" papereiden käytännössä ei-salaisesta sisällöstä, tuollaisten papereiden saannista.

Tämä on valitettavaa, ei vähiten presidentin vaalien alla, kun valtion turvallisuutta tulisi käsitellä julkisuudessa paremmin perustein. Aihetta salaisuuksien julkistamiseen kyllä olisi. Pitkän yya-ajan asioita ei ole vieläkään käsitelty kunnolla. Noiden salaisuuksien juuret olivat valvontakomission ja kommunistien sisäministerin kaudessa. Yksi Suomen ukopuollella jo 1957 julki tullut asia oli mm. Porkkalan Suomeen suunnatun vakoojakoulun touhu, sen agenttien ujuttamien Suomeen mm. diploautojen takakonteissa, sitä seurannut kansalaisuuden ja passin hankinta ja käyttö.

Ja presidentti Koiviston alla hyväksytttiin kevyesti mm. ns. Tiitisen listan virallinen salassapito, eli yya-ajan maanpetokset sallittiin, viranomaisten, ml. Supon mahdollisesti törkeät laiminlyönnit peitettiin. Tuona aikana myös väärennetttiin ns. turvallisuustietoa ilman että tekijöiden tarvitsi siitä vastata tai vastuullisten siitä tietää. Tämä kaikki oli tosi törkeää, on sitä yhä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteinen turvallisuus vaatii ja vaikka mitä. Mutta yksinkertaisimmin ja kiistatta Suomen turvallisuus paranisi kertaheitolla kun maamme länsirajaa ryhdyttäisiin taas valvomaan normaalisti eli ulkomaalaiset henkilöt joutuisivat näyttämään matkustusasiakirjat rajalla ja jos niitä ei ole maahan ei pääse. Myöskään turvapaikka ei voi hakea Ruotsista suomeen, koska Ruotsi on turvallinen maa. Yksinkertaista. Näin tehdään Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja kaikissa maailman järkevissä maissa, eikä kukaan väitä em maiden olevan sulkeutuneita tai käpertyneitä, poislukien istuva presidenttimme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan hyvin voitaisiin siirtää koko valtakunnan tehtävät medialle, ei taida sitä vastuuta jaksaa kantaa?
Helppoa huudella sananvapauteen vedoten, ja sekoittaa valtakunnan asioita.
Eikö tätä suomi merkkistä pumppua pitäisi nyt rakentaa, eikä hajoittaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

31
Sote-yrityksiä peittää salamyhkäisyyden verho – asiantuntijoidenkin on vaikeaa ottaa niistä selkoa
29
Paluulento Las Palmasista Ouluun myöhästyi 55 tuntia – "valitettava ja poikkeuksellisen pitkä viivästys"
28
Yli puolet vastustaa Ylen kyselyssä aktiivimallia – Perehtyminen mallin ehtoihin näyttäisi lisäävän vastustusta
25
Puheenaihe: Pitäisikö gallupit kieltää vaalien edellä?
23
Karjasillan suojelukaava valmistunee parin vuoden kuluttua – alueelta puretaan yksi tai kaksi taloa vuodessa
22
Keskustan Kärnä kieltäisi pyydä ja päästä -kalastuksen: "Kalastuksen lähtökohtana tulisi olla ruoan hankkiminen"
17
Apu selkäkipuun voi löytyä ajatuksia ja tunteita työstämällä – "Ihminen pystyy hyvään elämään kivuista huolimatta"

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

284 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

Minä en ole Paavolla sen enempiä vouhkannut ja aioinkin äänestää häntä kaikessa hiljaisuudessa, mutta kun otit asian/asi... Lue lisää...
vouhkaampa minäkin, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image