Kolumnit

Tekoäly, automaatio ja robotisaatio ratkaisevia

Kolumnit 18.4.2017 12:00
Jouko Niinimäki

Tekoälyn, automaation ja robotisaation odotetaan mullistavan yhteiskuntaa monella tavalla. Vaikutukset tulevat näkymään jokapäiväisessä elämässä ja työnteon sisällössä. Kehityksellä on suuri vaikutus tarjolla olevan työn määrään, laatuun ja tuottavuuteen.

Lyhyellä aikavälillä työpaikkojen määrän vähentyminen ja tarvittavan osaamisen rakenteellinen muutos ovat visaisia ongelmia, pidemmällä aikavälillä jopa suuria mahdollisuuksia.


Suomen väestö
vanhenee ja työikäisten määrä vähenee. 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan vuonna 2040 lähes 420 000 enemmän kuin tällä hetkellä.

Työikäisen väestön määrä Suomessa kääntyi laskuun vuonna 2010, ja trendi jatkuu nykyisen väestöennusteen mukaan aina 2020-luvun loppupuolelle saakka.

Nykyisen väestöennusteen mukaan työikäisiä on vuonna 2020 yli 40 000 ja vuonna 2030 noin 60 000 nykyistä vähemmän.


Kun työikäisen
väestön määrä vähenee, on työikäisestä ja -kykyisestä kansanosasta saatava taloudellisessa mielessä yhä enemmän irti. Muuten työvoiman ulkopuolella olevan kansanosan hyvinvoinnista huolehtiminen muodostuu ongelmaksi.

Tilanne, jossa veroja maksavien kansalaisten määrä on vähenemässä, ei näytä järin lupaavalta hyvinvointivaltion tulevaisuutta ajatellen.

Taloutta voidaan parantaa joko lisäämällä tehtyä työmäärää tai lisäämällä työn tuottavuutta. Väestöennusteet eivät juuri anna toiveita siitä, että tekijöiden määrän lisääminen olisi Suomelle luontevin tapa edetä.

Mahdollisuudet piilevät työn tuottavuuden lisäämisen puolella. Tuottavuus kasvaa parempien toimintatapojen, tehokkaampien koneiden ja lisäarvoisempien tuotteiden avulla. Robotisaatio ja tekoäly ovat kehityskulkuja, joiden myötä työn tuottavuutta on mahdollista olennaisesti lisätä.


Automaation,
robotisaation ja tekoälyn avulla rutiinityötä pystytään tekemään tehokkaammin ja ennen kaikkea edullisemmin kuin ihmisvoimin.

Uhkien kautta ajateltuna työpaikat vähentyvät ja työttömyys lisääntyy. Mahdollisuuksien puolelta tarkasteltuna ihmistyövoiman tarpeen vähentyminen mahdollistaa työn tuottavuuden kasvattamisen tilanteessa, jossa talouskasvun rajoitteeksi muodostuu työvoiman vähäisyys. Tällaiselta Suomen tilanne ennusteiden valossa nyt näyttää.


Maailma
muuttuu riippumatta niistä valinnoista mitä Suomessa tehdään. Työpaikkoja tulee katoamaan, ja tilalle syntyy uusia toimenkuvia.

Joidenkin arvioiden mukaan kolmasosa nykyammateista korvautuu seuraavan 20 vuoden aikana tekoälyllä ja roboteilla.

Automaatio, digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly ovat tulevaisuuden megatrendejä, jotka mullistavat tuottavuuden.

Vaikka maailma muuttuu meiltä kysymättä, on meillä mahdollisuus valita alueita, joissa tähtäämme maailman parhaiden joukkoon.


Suomi haluaa
olla tekoälyssä maailman ykkösmaa. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä, kun tekoälyn asiantuntijat kokoontuivat Säätytalossa Helsingissä tiistaina 7. helmikuuta.

Sipilä totesi, että nykyisellään tekoälyn kehittäminen ja hyödyntäminen on ollut suhteellisen kapeilla harteilla, ja nyt niitä lähdetään määrätietoisesti leventämään. Ensimmäinen askel on ymmärryksen lisääminen tekoälyn mahdollisuuksista. Nyt tehty linjaus on varmasti oikea ratkaisu, ehkä ainoa mahdollisuuskin.

Automaatio, robotisaatio ja tekoäly mahdollistavat pitkällä tähtäimellä hyvinvointiyhteiskunnan jatkumisen tilanteessa, jossa työtä tekevän väestönosan määrä putoaa. Teollisen työn muuttuminen yhä korkeampaa osaamista vaativaksi saattaa johtaa jopa siihen, että valmistava teollisuus alkaa siirtyä halpatyövoiman maista niihin maihin, joissa riittävästi koulutettua henkilökuntaa on saatavilla.

Suomi on tällainen maa, mutta muutoksessa on oltava hereillä, jotta mahdollisuudet eivät jää hyödyntämättä osaamisen tai osaajien puutteen vuoksi.


Uuden teollisen
vallankumouksen myötä yliopistolle tulee ratkaistavaksi monia muun muassa teknisiä, yhteiskunnallisia ja eettisiäkin ongelmia.

Monitieteinen Oulun yliopisto on tekoälyn, automaation ja robotiikan trendissä vahva toimija, jolla on olemassa olevien vahvuuksien lisäksi paljon potentiaalia, joka on realisoitavissa nyt, kun asiaan aletaan panostaa.

Koulutuksessa automaatio, robotisaatio ja tekoäly ovat kuuluneet ohjelmaan jo teknologian alkuajoista asti, ja sisältöjä on jatkuvasti kehitetty vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Tutkimuksessa tekoäly on yksi kehitysalueistamme, ja muun muassa konenäön tutkimuksessa oululainen osaaminen edustaa jo nyt aivan maailman huippua.

MAINOS

Kommentoi

Tekoäly olisi tosi hyvä ottaa käyttöön nyt. Sillä voitaisiin korvata hallitus ja eduskunta kokonaan.
Syötettäis vain kaikki tieto 1980 luvusta tähän asti. Tekoäly analysoisi tietoa ja tekisi johtopäätöksiä tulevaisuutta varten,korjaisi tehdyt virheet ja laittais yhteiskunnan rattaat pyörimään. Veikkaan että tekoälyn johtopäätös olisi se että Euro lähtisi ensimmäisenä ja siihen Suomen vieneet määräisi tuhotyöstä linnaan. Monia muita pöljyyksiä tulisi muutetuksi saman tein.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Megatrendeihin reagoiva on jo myöhässä. Noilla aloilla osaamista ja osaajia on, eikä nykyisetkään ole ylityöllistettyjä. Hypettävät vuorineuvokset haluavat vain työvoimansa halvemmalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen tulevaisuus tutkimuksessa, jossa käsiteltiin talouden kehitystä, tuotiin esiin nykyisen byrokratian ja sääntelyn tuomat haasteet: täällä mahdollisuudet nähdään pikemmin uhkana ja iso osa maailmalla yleistyneistä, uusista tavoista tehdä bisnestä pyritään Suomessa pitämään mahdottomana toteuttaa. Esimerkkinä kerrottiin Über-taksi toiminta, bisnesmalli, jonka kehitystä ei voi pysäyttää, mutta jota Suomessa pyritään jarruttamaan kaikin tavoin. Tulevaisuustutkijan mielestä Suomen talouselämä on niin kankea ja epäkäytännöllinen, että olemme jo tipahtaneet kehityksen rattaista globaaleilla markkinoilla.

Tästä syystä hyvinvointiyhteiskunta joudutaan ajamaan alas, koska rahaa ei ole edes nyt pyörittämään tätä kaikkea. Utopistisia suunnitelmia, joissa kuvitellaan kaiken kääntyvän loppujen lopuksi parhain päin, voidaan toki kertoa, mutta realistinen tilanne ja todelliset mahdollisuudet näiden unelmien toteuttamiseen ovat hyvin kaukana.

Summasummarum, paljon puhetta tyhjästä, vähän tekoja minkään aidosti uuden kehityksen luomiseksi Suomeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Robotiikka ja tekoäly ovat termejä, jotka nousevat aika ajoin keskustelussa pinnalle.

!980-luvulla tekoäly oli kovasti pinnalla. Puhuttiin tietämystekniikasta, jonka piti mullistaa työmarkkinat. Älykkäiden koneiden piti tulla ryminällä syrjäyttämään ihmistyötä.

Vuosituhannen vaihteessa WAP-tekniikan piti mullistaa kännyköiden käyttötavan. Se mullistuikin, mutta ei WAP-tekniikalla... :)

Nyt hypetetään esineiden Internettiä. Ihmismieli on kekseliäs.

Tällä hetkellä ilmastonmuutos on menossa hypekäyrän laskuosalla. Nyt alkaisi olla tarvetta uudelle verorahojen lypsyrobotille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hypetys tuo rahaa. Yliopiston tehtävä on kerätä rahaa ja sitten käyttää ne rahat.
Muut tavoitteet ovat toisarvoisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tekoäly, automaatio ja robotiikka kehittyvät ja sillä on vaikutusta työhön, työn tuottavuuteen, työn sisältöön, töiden organisointiin jne. Nämä lienee luonnonlain kaltaisia itsestäänselvyyksiä.
Se, miten eri organisaatiot tähän kehitykseen reagoi, onkin eri juttu.
Mitä tekee Oulun yliopisto? Tämä jäi jutussa epäselväksi. Rehtori toteaa " Monitieteinen Oulun yliopisto on tekoälyn, automaation ja robotiikan trendissä vahva toimija, jolla on olemassa olevien vahvuuksien lisäksi paljon potentiaalia, joka on realisoitavissa nyt, kun asiaan aletaan panostaa." Panostaminen yhteen tarkoittaa leikkauksia toisaalla, koska rahan määrä ei yliopistossa juurikaan lisäänny. Siis, mistäpä leikataan?
Tutkimukset osoittavat, että digitalisaation hyvä hyödyntäminen edellyttää organisaatiolta hyvää johtamista. Löytyykö sellaista johtamista yliopistosta, että rehtorin kuvaama potentiaali saadaan hyödynnettyä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Robotiikka keskustelussa kannattaisi aina tuoda esille se että mistä niitä työpaikkoja vähenee. Tällä hetkellä halvan tuotannon maat ovat kärsineet ja tulevat kärsimään eniten robotisaatiosta, sillä se mahdollistaa tuotannon siirtämisen takaisin kehittyneisiin maihin. Ruotsi ja Saksa ovat tästä loistavia esimerkkejä, he investoivat valtion johdolla miljoonia robotiikkaan ja ovat sen ansiosta saanet teollisuutta takaisin Aasiasta. Suomessa "teknologian ihmemaassa" ollaan Ruotsia ja Saksaa pahasti jäljessä. Valmetin autotehtaalle meni viime vuonna suurin osa Suomeen hankituista roboteista ja vain heidän ansiostaan Suomeen hankittiin edes yksi viidesosa siitä robottimäärästä mitä Ruotsissa hankittiin samalla ajanjaksolla. Robotit lisäisivät työllisyyttä ja tuottavuutta, joten miksi Suomi laahaa perässä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen kansantuotetta voidaan nostaa 20 % vain tekemällä enemmän töitä. Suomessa on laskutavasta riippuen yli tai alle puoli miljoonaa ihmistä vailla järkevää työtä.

Sinänsä tekoäly, automaatio ja robotisaatio ovat minua vanhempia juttuja, eivätkä ne tuota tulevaisuudessa sen kummempaa vallankumousta kuin menneisyydessäkään, ainoastaan jatkuvaa kehitystä, joka koko ajan hidastuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hidastuu? Et ilmeisesti ole seurannut esimerkiksi Ruotsin ja Saksan tilannetta, tai ylipäätään maailman tilannetta. Tietokoneiden teho on kasvanut exponentiaalisesti mikä on nostanut tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen mahdollisuudet aivan uudelle tasolle. Konenäköä ja tekoälyä hyödyntämällä robotiikan vallankumous on kiihtymässä eikä todellakaan hidastumassa. Suomeen saadaan nimeen omaan töitä kun robotit tekevät ne yksinkertaiset työt joita ihmiset tekevät Aasiassa alle euron päivä. Robotti tekee saman homman tarkemmin ja yleensä nopeammin. Robotiikan hidasteena on ollut joustavuuden puute johon tekoäly ja konenäkö tuovat muutoksen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et taida tietää, kuinka nopeasti maailma muuttui 1900-luvulla. Saamme mennä pitkälle 1800-luvulle löytääksemme vuosikymmenen, jolloin tapahtui yhtä paljon tai vähän teknistä ja yhteiskunnallista kehitystä kuin 2010-luvulla.

Tietokoneiden tehon kasvukin on hidastunut eli Mooren lakia pitää päivittää. Eksponentiaalisesti se ei ole kasvanut aikapäiviin.

Robotiikka muutti rankasti Suomen raskasta teollisuutta 80-luvulla ja elektroniikkateollisuutta 90-luvulla, sittemmin ollaan siinä samassa jamassa. Tekoäly oli 80-luvun hype. Hahmontunnistustakin opetettiin 80-luvulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

40
Kaupunginhallitusta vetävä Kyösti Oikarinen haluaa Ouluun samanlaiset kaupunkipyörät kuin Helsingissä – 600 pyörää ja 50 asemaa olisi sopiva määrä
25
IL: Hoitajat järkyttyivät lomarahaleikkausten summista – ”Jäsenkuntamme ihan raivona” 
6
Miksi tietokoneiden teho vain kasvaa kasvamistaan? Vastauksen tietää suomalaismies, jonka presidentti juuri palkitsi miljoonan euron Millennium-palkinnolla
5
Lääkereseptejä uusivat verkkofirmat ministeriön syynissä – Lääkäriliitto suhtautuu toimintaa kielteisesti
5
Jos kutsu käy, Ylivieskan uusi kirkkoherra Eija Nivala on kesän kansanedustajana
3
Oysissa kehitetty diabeetikoiden jalkahaavojen hoitoa, tavoitteena vähentää amputaatioita
3
Eurobarometri julki: EU-kriittisyys laskee Euroopassa – suomalaisten usko EU:n suuntaan silti heikentynyt

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Kolari ja Pelkosenniemi. Ruohikkopalojen vaara on suuri seuraavissa Lapin kunnissa: Muonio, Kittilä, Sodankylä ja Savukoski.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mannerheim oli hieno mies

232 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Porvarihallituksen lomarahaleikkauksien antia!!, jopa 700 euroa kesässä - JHL: ”Moni pienituloinen perhe on menettänyt monta lomamatkamahdollisuutta”

Jos 30 % lomarahasta on 700 euroa, ei todellakaan ole enää kysymys pienituloisesta. Siihen kun pitää olla noin 4200 euro... Lue lisää...
Kuka vei nimimerkin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.5.

Naapurit

23.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image