Kolumnit

Suomi ja tulevaisuuden uhat

_
Kolumnit 10.1.2006 0:00
Antero Jyränki
Presidenttiehdokkaat keskustelivat taannoin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Parolan panssarivaunuhallissa. Kun keskustelijoilta kysyttiin, kuinka välitön Suomeen kohdistuvan sotilaallisen hyökkäyksen uhka on, kaikki olivat sitä mieltä, ettei sellaista uhkaa näy lähitulevaisuudessa. Toimintakykyistä armeijaa kuitenkin tarvitaan. Henkivakuutuksena, kaiken varalta.Välittömän uhan noustessa näköpiiriin on myöhäistä nousta rakentamaan omaa puolustuslaitosta.

Sotalaitosta ja sotilaallista liittoutumista koskevan keskustelun varjoon ei saa jäädä uhkakuvien kokonaisuus, se mitkä ovat välittömiä uhkia ja mitkä kaikki muut kaukaisempia, mutta silti huomioon otettavia.

Turvallisuus on monitahoinen asia, erityisesti kun mukaan otetaan sekä yksilön että yhteisön turvallisuus. Eri ihmiset tajuavat asian eri tavoin. Yksi on selvää. Täällä Pohjolassa, myös Suomessa , olemme hyväksyneet sen ajatuksen, ettei valtio itsessään ole uhka, vaan päin vastoin se on olemassa ja sen pitää toimia meidän kaikkien turvallisuuden hyväksi.

Yhden turvallisuusulottuvuuden nimi on hyvinvointivaltio. Se merkitsee esimerkiksi sitä, että julkisia varoja käytetään sosiaalimenojen kattamiseen, kuten perustoimeentulon turvaan riskitilanteissa. Luulen silti, että sekin, joka oli tätä varainkäyttöä arvostellut, piti itsestään selvänä, että valtio hoitaisi erikoislennoin kotiin tsunamin koettelemat matkailijat Kauko-Idästä. Kysymys on tietenkin eri mittaluokan asioista, mutta viime kädessä kuitenkin samasta periaatteesta: missä kotivaltio, siellä aina auttaja riskitilanteissa.

Maapallon ilmaston muutos on pitkän ajan uhkakuvista kai vakavimpia. Tiheään sattuneiden luonnonkatastrofien otaksutaan olevan sen ensi oireita. Ilmaston muuttuminen ei tosin ole meille välitön uhka, mutta silti sen torjumiseen on käytävä jo näinä vuosina. Suomen valtio osallistuu torjuntaan sitoutumalla Kyoton ilmastosopimukseen ja valvomalla sen kansallista toteuttamista.

Oikeusministeriössä on valmisteltu poikkeusoloja varten säädetyn valmiuslain uudistamista nykyisen perustuslain vaatimuksia vastaavaksi. Samalla on päivitetty kansallisia uhkakuvia, siis mietitty uudelleen tilanteita, joiden hallintaan saaminen edellyttää valtionorgaaneilta ja viranomaisilta niin dramaattisia toimia, että on välttämätöntä samalla puuttua puuttua erinäisiin yksilön perusoikeuksiin.

Uusimmassakin määrittelyssä poikkeusolona pidetään edelleen Suomeen kohdistuvaa aseellista hyökkäystä ja sellaisen huomattavaa uhkaa. Hyökkäys voisi tosin toteutua muinkin kuin perinteisin asein. Se voisi olla esimerkiksi tietojärjestelmiin kohdistunut isku tai biologisin keinoin toteutettu hyökkäys.

Aseelliseen hyökkäykseen rinnastuisi myös ei-valtiollisen toimijan hyökkäys silloin, kun se olisi niin järjestäytynyt ja laaja että se olisi verrattavissa valtion toteuttamaan hyökkäykseen. Tässä täsmennyksessä on kaikuja USA:ssa kehitellystä terrorismin vastaisen sodan käsitteestä.

Siellä missä yksittäisiä terroritekoja on esiintynyt, niiden kohteena ovat olleet suoraan jonkin maan kansalaiset jokapäiväisissä toimissaan, vaikkei epäilystä olekaan, että tekojen vaikuttimena on ollut asianomaisen maan politiikka. Nykyisellään ei ole mitään syytä olettaa, että Suomi olisi otollinen terrorin kohde. Suomalainen terrorintorjunta voi päiväkohtaisesti olla normaalia poliisitoimintaa, myös ennaltaehkäisevää valvontaa, ja poliisin on tietysti syytä olla tarkkana.

Yleisellä tasolla Suomi torjunee parhaiten terrorismia pysyttelemällä erillään niistä sotilaallisista liittokunnista ja -yhtymistä, joissa USA on mukana. Tämä aggressiivinen valtio, jota suomalaiset nykyisellään pitävät maailmanrauhan pahimpana uhkana, ei ole sopiva sotilaallinen liittolainen rauhaa rakastavalle Suomelle. Kumppanuus USA:n hyökkäyshankkeissa vetää puoleensa terroristien huomion ja toimet.

Poikkeusoloksi ehdotetaan määriteltäväksi myös sellainen väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuus olennaisesti vaarantuu. Kysymys on kansallista huoltovarmuutta eli polttoaineiden, muun energian ja raaka-aineiden saantia uhkaavista tilanteista, mutta myös tilanteista, joissa esimerkiksi tietoteknisten tai logististen järjestelmien toimivuus horjuu vakavasti.

Poikkeusoloihin luettaisiin edelleen myös erityisen vakava suuronnettomuus, kuten ydinvoimala- tai säteilyonnettomuus, tällaisen suuronnettomuuden välitön jälkitila sekä vaikutuksiltaan tätä vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Näin onkin jo tultu koko lailla välittömiin uhkakuviin. Suomenlahden eteläpuolella, Kotkaa vastapäätä, on Sosnovyi Borin turvallisuudeltaan hyvin heikoksi arvioitu venäläinen ydinvoimala. Suomen hallitus voisi tarjota Venäjälle kehitysapuna tai muuten merkittävää avustusta voimalan turvallisuuden kuntoon saattamiseksi. Menoerää voisi osaltaan tasapainottaa se, että täällä luovuttaisiin jalkaväkimiinojen korvaamisesta toisilla ja kalliilla järjestelmillä. Samalla jätettäisiin heikentämättä sotilaallista turvallisuutta itärajalla.

Aasiasta lähtöisin olevan lintuinfluenssan ounastellaan ehkä jossain vaiheessa kehittyvän tuhoisaksi pandemiaksi. Suomalaista turvallisuuspolitiikkaa on kustannuksiin katsomatta varautua tähän mahdollisuuteen osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön rokotteen kehittämiseksi ja tuottamiseksi heti kun se käy tieteellis-teknisesti mahdolliseksi ja.valmistautua koko väestön rokottamiseen.

Kirjoittaja on valtiosääntöoikeuden professori (emeritus).

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

25
Terho: Kokoomuksen vastenmielinen teko ei ole riittävä syy kaataa hallitus – siniset pysyy hallituksessa
24
Kaavoitusvalta kuuluu valtuustolle – rakennusfirmoilla ja oululaisilla erilainen näkemys Oulun viihtyisyydestä Lukijalta
24
Tiukat pudotuspelit veivät kärppäluotsi Mannerin yöunet – ”Puhelin näyttää yleensä herätystä kolmen neljän tunnin päähän, kun menen nukkumaan”  
23
Nokian verkkoliiketoiminnassa yskimistä - tulos heikkeni alkuvuonna roimasti
19
Maakuntia voi uhata miljardin rahapula – "Alijäämä voi olla jopa 2-5 miljardin suuruinen"
18
Oulun seudulla aamupäivällä kuuluneen ja tuntuneen pamauksen aiheutti todennäköisesti Hornet - "Lentokierros ollut käynnissä"
16
Lasaretin suunnitelmat täsmentyivät: Rakennukset madaltuivat ja turvallisuutta korostetaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

315 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Pienistä se Venäjä hermostuu ja troillitehdas prospektilla vouhkaa. Venäjä on maana sortumassa infransa vuoksi ja valuut... Lue lisää...
itse tehty

Jari ja sarjakuvat

Jari

26.4.

Naapurit

26.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image