Uutisen merkittävyyttä ei ole syytä aliarvioida. Tässä mittaluokassa investointi on nimittäin ensimmäinen maailmassa.
Jalostamo tuottaa valmistuessaan vuosittain noin 100?000 tonnia toisen sukupolven biodieseliä, joka sellaisenaan soveltuu liikennekäyttöön.
Rakentaminen UPM:n Kaukaan tehdasalueella alkaa jo ensi kesänä, ja jalostamo valmistuu vuonna 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. Itse rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmiina laitos työllistää suoraan noin 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.
Merkille pantavaa oli lisäksi se, ettei UPM hae hankkeelle julkista investointitukea, mikä nykyisessä "valtio tukemaan uusinvestointeja, tai mitään uutta ei synny" -ilmapiirissä on harvinaista.
Uutinen on selkeä jatko UPM:n jo pitkään julistamalle strategialle tulla merkittäväksi uusiutuvien korkealuokkaisten biopolttoaineiden tuottajaksi Euroopassa.
Samalla Lappeenrannan biojalostamo on koko Suomen metsäteollisuuttakin ajatellen ensimmäinen merkittävä investointi uuteen, puun jatkojalostusta eteenpäin vievään tuotantolaitokseen Suomessa.
Vetykäsittelyprosessiin perustuvan biojalostamon pääraaka-aine on pohjoissuomalaisillekin tuttu raakamäntyöljy. Sitä syntyy selluloosanvalmistuksen sivutuotteena.
Raakamäntyöljyä jalostamalla hyödynnetään siis selluntuotantoon käytettävää puuta aikaisempaa tehokkaammin ilman, että varsinaista puunkorjuuta tarvitsee lisätä.
Lisäksi UPM:n tekniikan eduksi on laskettava, ettei siinä käytetä ruoaksi soveltuvaa raaka-ainetta.
Uusien kehittyneiden biopolttoaineiden pääraaka-aineeksi soveltuukin monenlainen energiapuu. Siihen kelpaavat esimeriksi hakkuutähteet ja hake, kannot ja puun kuoret.
Nämä biopolttoaineiden tuotantokonseptit vähentävät lisäksi merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi UPM:n biodieselin lasketaan pienentävän päästöjä 85 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Lappeenrantaan tuleva jalostamo ei ole edes UPM:n ainoa hanke, vaan se suunnittelee lisäksi toisen biomassaa hyödyntävän laitoksen rakentamista joko Raumalle tai Strasbourgiin Ranskaan. Tässä tehtaassa tekniikka olisi erilainen ja perustuisi kaasutusteknologiaan.
Tämän hankkeen tulevaisuuden ratkaisee EU:n tukirahojen saanti, josta odotetaan päätöstä vielä tämän vuoden aikana.
Biopolttoaineiden kysynnän arvellaan kasvavan jatkossa nopeasti sekä Euroopassa että maailmalla. Jo nyt niiden markkinat ovat noin 70 miljardia euroa vuodessa, ja kysynnän kasvun taustalla ovat muun muassa EU:n pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiatavoitteet. Lisäksi ne tunnetusti helpottavat liikenteen öljyriippuvuutta.
Tässä tilanteessa onkin mielenkiintoista, että UPM:n lisäksi biopolttoaineiden valmistamiseen erikoistuneita yrityksiä löytyy Suomesta jo useita kuten myös hankkeita sekä bioöljyn, -dieselin että -etanolin valmistamisen lisäämiseksi.
Esimerkeistä käyvät muun muassa Stora Enson puubiodieselin koelaitos Varkaudessa ja ST1:n jatkuvasti laajenevat bioetanolihankkeet ja oululaisen Chempolis Oy:n kehittämä bioetanolitekniikka. Huomisen Suomi voi siis hyvinkin tulla tunnetuksi maana. jossa biopolttoaineeikit jalostavat biopolttoaineita sekä omaan käyttöön että arvokkaiden vientitulojen lähteeksi.
Kommentoi