Kolumnit

Stalin piti Man­ner­hei­mil­le antamansa lupauksen

Kolumnit 9.10.2015 12:00
Jukka Tarkka

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 70 vuotta sotasyyllisyysoikeudenkäynnin alusta. Se oli monella tavalla kummallinen tapahtumasarja. Poliittisen jännitysnäytelmän suurimpiin ihmeellisyyksiin kuuluu se, että marsalkka Mannerheim ei joutunut syytteeseen ja vankilaan, vaikka presidentti Ryti joutui. Se ratkesi lokakuun alkuviikoilla 1945.

Oikeusministeri Urho Kekkonen joutui pääministeri J. K. Paasikiven antamin valtuuksin valvomaan tämän suomalaisille erittäin vastenmielinen prosessin sujumista. Hän määräsi esitutkinnan johtajan oikeusneuvos Onni Petäyksen jättämään sotilasjohdon sivuun ja keskittymään sodan aikaisten hallitusten jäseniin ja ylimpiin virkamiehiin.

Esitutkinta osoitti kuitenkin, että Mannerheim oli vaikuttanut sodan syttymisen aikaisiin tilanteisiin vähintään yhtä paljon kuin Ryti.

Marsalkkaakin oli siis pakko kuulustella. Hänet valmennettiin siihen huolellisesti: tohtori Kustaa Vilkuna ja kenraali Erik Heinrichs istuivat tuntikausia verestämässä ylipäällikön muistia sotaan johtaneista tilanteista.


Marsalkan kuulustelun jälkeen Petäykselle toimitetussa lisäaineistossa oli Rytin puolustusta vaikeuttava asiakirja. Se oli muistio Mannerheimin käynnistä kenraali Rudolf Waldenin luona sairaalassa.

Entinen puolustusministeri oli pahoin halvaantunut. Hän pystyi sanomaan vain ”jaa”, ”ei” ja ”nej” sekä nyökkäämään tai pudistamaan päätään.

Mannerheimin käynnin tarkoituksena oli varmistaa hänen omaa selustaansa niin kauan kun kenraali yleensä millään tavalla pystyi ilmaisemaan itseään.

Oli silti aika kummallista laatia oikeudenkäynnin todistusaineistoksi tarkoitettu muistio kohtaamisesta kuolemaa tekevän vanhan ystävän sairasvuoteen äärellä.

Mannerheim kysyi, muistiko Walden, että elokuussa 1940 marsalkka soitti presidentille heti kuultuaan valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin viestintuojan ehdotuksen saksalaisten joukkojen kauttakulkujärjestelyistä, ja että myös Walden keskusteli useaan otteeseen asiasta presidentin kanssa. Walden vastasi ”jaa jaa” ja nyökkäsi.

Tämän jälkeen Mannerheim kertoi Waldenille, että Ryti ei enää muistanut, miten saksalaiset joukot tulivat Suomeen.

”Kenraali Walden pudisti päätään kolmeen otteeseen ja sanoi ’nej nej’ ilmeen hänen kasvoillaan osoittaessa hämmästystä”. Näin kertova muistio liitettiin sotasyyllisyysoikeuden asiakirjoihin, mutta sitä ei luettu tai muuten käsitelty oikeussalissa.

Mannerheimin kuulustelussa Petäykselle antamat vastaukset ja muistio Waldenin kohtaamisesta sairaalassa eivät sopineet yhteen Rytin esitutkinnassa kertoman kanssa. Oikeudenkäynnissä olisi syntynyt kiusallinen umpikuja, jos sekä presidentti että marsalkka olisivat syytettyinä.

Tutkinnan edetessä Petäys oli edelleen sitä mieltä, että oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi Mannerheimiäkin olisi syytettävä.

Syyttäjäksi määrätty oikeuskansleri Toivo Tarjanne ja Kekkonen olivat kuitenkin prosessin politisoinnin kannalla ja estivät marsalkan syyttämisen.


Mannerheimin varjeleminen syytteeltä perustui osittain prosessitaktiikkaan. Presidentin ja ylipäällikön joutuminen vastakkain syytettyjen penkillä olisi johtanut poliittisesti arvaamattomiin seurauksiin. Lisäksi Kekkonen tajusi, että kansakunnan henkinen selkäranka ei kestäisi Mannerheimin syyttämistä.

Kekkonen tuki Mannerheimin suunnitelmaa matkustaa ulkomaille syytteen nostamisen ja oikeudenkäynnin alkuvaiheen ajaksi. Marsalkka lähti Portugaliin viikko ennen hallituksen päätöstä syytteistä, ja palasi vasta kun syytteidennostoaika oli umpeutunut.

Neuvostoliitolla ei ollut mitään marsalkan suojelemista vastaan. Valvontakomissio oli tottunut hoitamaan asioita suomalaisten päätöksentekijöiden kanssa, ja Mannerheim oli presidentti.

Hän pystyi jo pelkällä läsnäolollaan estämään levottomuuksien syntymisen Suomessa. Se oli Neuvostoliitolle tärkeää, sillä Stalinin varsinaisiin ongelmiin verrattuna Suomi oli pikkujuttu ja sivustassa.



Neuvostoliitto oli jo sodan aikana rauhantunnustelujen yhteydessä ilmoittanut ruotsalaisten välityksellä, että sillä ei ollut Mannerheimiin kohdistuvia vaatimuksia. Valvontakomissio vahvisti tämän sotasyyllisyysoikeudenkäynnin loppuvaiheessa myös suoraan Mannerheimille.

Marsalkka ei kuitenkaan luottanut Kremlin lupauksiin. Syksystä 1944 lähtien hänellä oli aina mukana tappava myrkkyampulli – kaiken varata.

Stalin piti Mannerheimille antamansa lupauksen, mutta ei hempeyttään vaan reaalipoliittisista syistä.

Suomen marsalkasta oli Neuvostoliitolle enemmän hyötyä presidenttinä Tamminiemessä kuin kansallisena marttyyrina Sörnäisten vankilassa.



Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Kait jokainen ymmärtää että naapurin kokoinen suurvalta olisi ottanut Suomen mitenkä päin tahansa jos olisi halunnut. Onneksi ei halunnut. Muun höpöttely on sementiikkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jostakin ihmeen syystä ne sotajoukot, jotka suuri naapuri varasi kesällä 1944 suomen valloitukseen kuluivat olemattomiin Karjalan Kannaksella ja Ilomantsissa. Ihan vaan hyvää hyvyyttään suuri naapuri totesi, ettei sinne Suomen rintamelle uutta hyökkäysosastoa koota. Oli meillä hyvä naapuri kun totesi happamia nuo pihlajanmrjat ovat Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

se oli joku USAn lähettiläs tms. jolla oli otsaa vaatia junarosvoa kiinnipitämään sovitusta ja oikeasti ratkaisi Suomen tulevaisuuden - en muista nyt edes nimeä. Stalin punnitsi asiaa ja päätti olla olematta Suomea kohtaan aktiivinen ja samaa jatkoi seuraajatkin. Vain jos Suomen kansa vaaleissa äänestäisi selkeästi sosialismin puolesta niin katottais uudestaan tilanne. Suomen kommunisteille se oli karvas pala. Kekkonen kehtasi sanoa joskus jotenkin naapureille että Suomi on sit varmaan viimeinen valtio joka sosialismiin siirtyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Stalin lienee antanut tuon suuntaisen lupauksen lähinnä Churchillille, ehkä Ruotsalasillekin. Suomi oli poliitikkoineen sivunäyttämö. Se kiirehti palvelemaan Stalinin sotaa Ruotsin kanssa, vaikka samaan aikaan valmistauduttiin vastarintaan miehityksen tapauksessa. Tärkeintä Stalinille oli eliminoida epämieluisat poliitiset johtajat. Ryti oli allekirjoittanut lupauksensa Hitlerille, jonka hän rikkkoi, koska se oli pakko tehdä. Mutta hän oli jo silloin valittu syyllinen.

Mannerheimin syyt olla luottamatta täysin lupauksiin johtuivat siitä, että Stalin ei pitänyt niitä maissa, jotka Puna-Armeija oli miehittänyt. Hänen ikioma renkinsä Zdahnov, joka oli pannut kuriin Leningradin, teki samaa Helsingissä. Brittien osa koko Valvontakomissiosta oli tosi vähäinen. Sitä täydensi sitten pieni C-luokan lähetystö. He voivat lähinnä auttaa Mannerheimin turvaan maasta ulos. Jos Stalin olisi päättänyt ottaa Suomen, hän olisi ehkä aloittanut Mannerheimista.

Mutta tuon ajan kolme suurta olivat päättäneet rajoista Suomen kohdalla. Muualla niitä merkitsivät miehittäjät. Tämäkin ratkaisu oli tavallaan vääryys Suomelle. Kansainliitto oli tuominnut sen sellaisena, erottanut NL:n. YK:ta tämä päätös sitoi "teoriassa." Veto-oikeus luotiin YK:ssa sen jälkeen. Mutta Suomi pidettiin siitä ulkona, millä sen asema tehtiin selväksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

on myös väitteitä joiden mukaan Stalin petti Mannerheimin Karjalan palautuksessa. Suomi ei sovitusti Saksan toiveista huolimatta edennyt Vienanmerelle missään kohti, eikä Laatokan rantoja vastaan sakuja, jolloin Muurmansk ja Leningrad olisi jääneet oikeasti mottiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyisen tutkimustiedon valossa Karjalaa suorastaan tarjottiin Koivistolle. Ei ollut demarissa miestä ottamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Karjala olisi nyt Suomella, niin on helppo kuvitella Putinin poliitikkojen kuoroa, jossa he vaatisivat vääryyden oikaisemista, sillä "Suomi käyttäen katalasti hyväkseen Venäjän tilapäistä heikkoutta anasti venäläisellä verellä hankitun maan itsellelleen". Krimin kysymyksen lisäksi keskusteltaisiin Karjalan kysymyksestä ja kalisteltaisiin aseita. Kiitos kaukonäköisyydestä presidentti Koivisto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kesällä 1941 Suomen joukkojen kärjessä Laatokan sektorilla olleiden mukaan joukot saavuttivat saksalaisten kanssa sovitun kohtauspisteen elo-syyskuussa. Saksalaisia ei siihen saapunut; he eivät selvinneet matkan metsäisestä osuudesta. Suomalaisia ehkä pyydettiin jatkamaan pitemmälle, mutta se olisi venyttänyt rintamaa. Saavutetuissa asemissa pysyttiin, kun se tarjosi tilaa operoida muualla kuin omalla maalla. Mutta saksalaisten alkusuunnitelma oli epäonnistunut jo marraskuussa 1941.

Sen jälkeen Suomi yritti neuvoa miten selvitä talvesta, vaikka saksalaisten varusteiden puutetta se ei voinut korjata. Kesä 1942 oli Saksan "toinen mahdollisuus," mutta sekään ei enää toiminut. Tuo Muurmanskin "eristäminen" oli kaksipiippuinen juttu. Sinne lähetetyistä saattueista osa onnistuttiin upottamaan, minkä vuoksi USA ja NL käyttivät Beringin salmen puolta. Japani pysyi "puolueettomana," jos ja kun laivoissa oli NL:n lippu. Tämäkin esimerkki vaikutti Suomeen. Muttei se voinut noin vain lopettaa omaa sotaansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkoitat Mannerheimia. Höpöjä kirjoittelet, sillä Suomi (ja Mannerheim) ei ollut mitenkään syyllinen sotiin. Suomi olisi joutunut sotaan mukaan joka tapauksessa. Syinä olivat Stalinin mielikummitus siitä lähtien kun Suomelle 'annettiin' itsenäisyys, sekä Stalinin ja Hitlerin aikomus iskeä toistensa kimppuun. Suomi toimi niin, kuten oli pakko ja jokainen mutka tuon aikaisessa historiassa takasi lopputuloksen, että Suomi jäi miehittämättä ja itsenäiseksi. Jos Suomi olisi jättäytynyt pois Saksan kelkasta vuonna 1941, niin Suomi olisi jyrätty moneen kertaan Saksan ja Neuvostoliiton välisissä taisteluissa. Lopputulos olisi ollut se, että ensiksi kymmeniä tai jopa satoja tuhansia suomalaisia olisi laitettu kuoppiin ja loput suomalaiset olisi kävelytetty Siperiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23
Oululaisfanit juhlivat fiksusti Kärppien Suomen mestaruutta läpi yön
15
Kärpät vei mestaruuden Tapparan nenän edestä – Hakametsä hiljeni oululaisjoukkueen juhliessa
9
Oulun seudulla aamupäivällä kuuluneet ja tuntuneet pamaukset aiheuttivat Hornetit - ilmavoimien mukaan äänivallia ei rikottu liian matalalla
8
Kärppäkapteeni Lasse Kukkonen ei ole maajoukkueen käytettävissä – ”Nyt on aika maksaa takaisin vaimolle ja tytöille”
5
Sotesta saa ainakin pienissä oppositioryhmissä päättää itse – Kd:n edustajat voivat äänestää eri tavoin
4
Keskusta uudistaisi koulujärjestelmän – nuorille tulevaisuuskutsunnat, esikoulu ja kaksi ensimmäistä luokkaa yhdeksi kokonaisuudeksi
4
Nationalismin suosio syventää juopaa keskellä Eurooppaa – Tshekki ja Slovakia tekevät pesäeroa Puolaan ja Unkariin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

289 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Päinvastoin. Minä ymmärrän hyvin, että lapsi saattaa häiriintyä, jos hän kuulee 3-vuotiaasta asti sotajuttuja. Lue lisää...
Vuotta viis

Jari ja sarjakuvat

Jari

26.4.

Naapurit

27.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image