Kolumnit

Saa­me­lais­mää­ri­tel­mä on ratkaiseva saamen kansalle

Pirita Näkkäläjärvi.
Kolumnit 25.1.2018 8:53
Pirita ja Klemetti Näkkäläjärvi

Suomen valtio on aloittanut jälleen kerran yrityksen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Työ voi ratkaista, onko saamelaisilla tulevaisuutta Suomessa omana kansanaan. Viime eduskuntakaudella nykyiset hallituspuolueet kokoomus, keskusta ja siniset (perussuomalaiset) kaatoivat saamelaiskäräjälain uudistuksen ja yhtenä syynä oli halu olla muuttamatta ongelmallista saamelaismääritelmää. Lähtökohdat saamelaisten oikeuksia kehittävälle saamelaiskäräjälaille eivät ole parhaat mahdolliset.

Saamelaiskäräjälain uudistaminen ei ole irrallinen hanke. Samanaikaisesti pohditaan julistuksenomaisen pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia, joka jättäisi saamelaiset valtion ohjaukseen niin saamelaismääritelmän osalta kuin muillakin elämänalueilla. Ratkaisematta myös on, mitä saamelaisten maa- ja vesioikeuksia käsittelevälle ILO 169 -sopimukselle tulisi tehdä. Lisäksi pohditaan sovintoprosessin aloittamista Ylä-Lapissa, jossa käsiteltäisiin kolonialismin perintöä.

Kun saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta ja alkuperäiskansa-asemasta säädettiin vuonna 1995, saamelaisille taattiin näennäisiä oikeuksia. Saamelaiskäräjälain myötä saamelaiset tulivat tiukemmin osaksi valtionkoneistoa ja itsenäistä päätösvaltaa rajattiin.

Saamelaismääritelmän osaksi otettiin valtion päätöksellä määräys siitä, että lappalaiseksi asiakirjoissa merkitty henkilö ja hänen jälkeläisensä ovat saamelaisia, mikäli itse itseään sellaisena pitävät. Tämä säädös aiheutti virheellisen mielikuvan siitä, että lappalaiseksi merkityt olisivat kaikki saamelaisia.

Lapinvero oli elinkeinollinen vero, jonka piiriin tulivat patriarkaalisesti kaikki Ylä-Lappiin muuttaneet suomalaisetkin miespuoliset henkilöt, heidän puolisonsa ja jälkeläisensä miesten kautta, jotka harjoittivat joko poronhoitoa, kalastusta tai metsästystä. Naiset olivat vain vaimoja verottajalle - vaikka saamelaisyhteisössä naiset ovat tasa-arvoisia elinkeinollisesti. Määritelmä loi valheellisen käsityksen monelle suomalaiselle, että hekin olisivat saamelaisia ja aloitti etnisen konfliktin, joka jatkuu arkipäivässä, KHO:ssa, sosiaalisessa mediassa ja aina eduskunnassakin asti.

Saamelaissopimuksen saamelaismääritelmä on saamelaiskäräjälakia uudistavan työryhmän käsiteltävänä. Saamelaissopimus ei ole ollut lausuntokierroksella eikä minkään maan saamelaiskäräjät ole antanut vielä virallista tukeaan ehdotetulle saamelaismääritelmälle. On riskialtista, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen saamelaismääritelmä yritetään tuoda myös Suomen lainsäädäntöön ilman huolellista vaikutustenarviointia ja avointa keskustelua saamelaisyhteisön sisällä.

Saamelaissopimukseen on otettu Norjan saamelaismääritelmä, jota on pidetty kiistanalaisena myös Norjassa. Sopimuksen ehdotuksen mukaan saamelainen olisi henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja joka itse, vähintään yksi vanhemmista, tai isovanhemmista tai isovanhempien vanhemmista on puhunut kotikielenään saamea. Vaikka esityksessä saamelaisuutta ei määritettäisi henkikirjoihin ja verotuskirjoihin merkityn elinkeinonharjoittamisveron perusteella, saamelaisuus säilyisi arkistolähteiden ja huhupuheiden avulla määritettävänä, koska luotettavia kielitodistuksia kenenkään kotikielestä 1800-luvulta on vaikea löytää - ei nykyäänkään sellaisia tilastoja löydy.

KHO:lle tulisi mahdollisuus hyväksyä saamelaisia hakijoiden subjektiivisen ilmoituksen ja suullisten kielitodistusten perusteella. Pelkästään yhden sukupolven lisäys määritelmään tuo 5 000-15 000 asiakirjasaamelaista. Saamelaissopimuksen johdanto antaa lisäksi mahdollisuuden säilyttää lappalaiskriteeri Suomen lainsäädännössä.

Valtion kauppamiehiä kiertää vaikuttamassa saamelaisiin hyväksymään valtion antamat almut. Kaikkien saamelaishankkeiden ratkaisu liittyy saamelaisen määritelmään. Ja jos sitä ei pystytä ratkaisemaan siten, että määritelmä on saamelaisten itsensä hyväksymä, millään prosesseista ei ole merkitystä.

Kansa, joka ei voi päättää omasta identiteetistään ja kulttuuristaan, assimiloidaan hyvin tehokkaasti valtiollisilla päätöksillä. Saamelaismääritelmän tulee olla sellainen, että se turvaa saamelaisten säilymisen alkuperäiskansana. Saamelaismääritelmä on yksinkertaisesti ratkaistavissa oleva asia: saamelaismääritelmän tulee vastata saamelaiskulttuuria ja saamelaista yhteisörakennetta. Henkilön tulee pitää itsensä saamelaisena, hänen on täytynyt kasvaa saameen kieleen ja kulttuuriin ja saamelaisyhteisön tulee tuntea hänet saamelaiseksi.

Määritelmällä tulee olla saamen kansan tuki - jota nykyisellä määritelmällä ei ole koskaan ollut. Saamelaisilla ei ole oikeutta nykylainsäädännössä päättää mistään merkittävästä asiasta itse. Saamelaisilla tulee olla oikeus päättää edes yhdestä asiasta itse - saamelaisen määritelmästä, identiteetistään, joka on kaikille kansoille kuuluva oikeus.

Pirita Näkkäläjärvi on vuoden saamelainen 2017, Klemetti Näkkäläjärvi on tutkijatohtori Lapin yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Haluaisin lukijoiden ymmärtävän, et kyseisen kolumnin kirjoittaja edustaa vain itseään ja omaa heimoaan, ei kaikkia saamelaisia. Hänen heimonsa haluaa kieltää kaiken muunlaisen saamelaisuuden kuin omanlaisensa, rotuoppia nykymuodossa. Saamen maan muiden heimojen olemassa olo ja historia halutaan kieltää omaa etua tavoitellessa. Porosaamelaiset pitäköön kielensä ja käräjänsä ja citykansalaisensa, me muut, alueen oikeat alkuperäiskansat viemme omamme pois, jatkamme kielen elvyttämistä sekä kultturiamme niinkuin tähänkin päivään asti, omillamme, mutta ilman tämän valtaväestön syrjintää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pirita ja Klemetti kirjoittavat jalosti saamen kansasta. He edustavat yhtä, nykyisin saamelaiskäräjillä vallassa olevaa saamelaisryhmää, joka haluaa sulauttaa Suomen alueen alkuperäisen saamelaisryhmän, inarinsaamelaiset, kollektiivisen valtansa alle. He puhuvat kollektiivisesta maanomistuksesta ja -oikeudesta, jollaista historia ei tunne. Inarinsaamelaiset sen sijaan omaavat ihan osoitettavat oikeudet ja siksi he muodostavat ongelman suureksi osaksi Suomen alueelle myöhään muuttaneille enemmistösaamelaisille. Näihin ovat nykyisin liittyneet myös sotien jälkeen Suomeen siirtyneet ja inarinsaamelaisten alueelle asutetut, oman erityislakinsa etuisuuksista nauttivat koltat. Polveutumiseen perustuvan saamelaisuuden kieltäminen on osa meneillään olevaa valtausta ja lain uudistamiseen liittyvää kampanjaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös nämä pohjoissaamelaiset (muistaakseni) tulleet verrattain myöhään - joskus 1800 -luvulla? Eikö myös alkuperäiset saamelaiset olleet metsästäjiä pikemmin kuin paimentoilaiskansaa ja tuo poronhoito kopioitiin jostain myöhemmin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääasiallinen poronhoito, jota kutsutaan suurporonhoidoksi, levittäytyi Norjan suunnasta Suomen alueelle ja asettui sinne vuoden 1850-luvun rajasulun jälkeen. Inarin alueelle viimeiset porosaamelaiset tulivat Enontekiön suunnasta 1930-luvulla. Näkkäläjärvien ensimmäisen asuinpaikan sauna on vieläkin osin pystyssä Hammastunturin lähistöllä, Kulpakkojärven rannassa. Esimerkiksi Ivalojoen kullankaivajat olivat erämaassa ennen suurporonhoidon tuloa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö myös tuo poronhoito vienyt tilan metsäpeuralta, jota ne aluetta alun perin asuttaneet saamelaiset metsästivät? Näin ollenhan siis nämä myöhemmin tulleet tavallaan pyyhkivät pois sen Suomen alkuperäisten saamelaisten kulttuurin ja elämäntavan. Metsästäjä-kalastajia olivat muistaakseni nuo alueen aivan alkuperäiset saamelaiset, poroja kai käyttivät lähinnä kuormajuhtina ehkä lihankin vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saamenmaalle (Inari, Utsjoki, Enontekiö) pitäisi antaa itsehallinto Ahvenanmaan tapaan. On selvää että saamelaisten asioita ei oikein saada hoidettua Helsingistä käsin. Saamelaiskärjät on jo olemassa jotka voisi ottaa vastuuta itsehallinnon asioista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinulle Runttaaja. Elä sinä höpötä joutavia. Saamelaisille heille kuuluvat oikeudet. He ovat asuttaneet tätä Pohjois-Suomea paljon aiemmin,kuin mitä me lantalaiset. Itse asiassa esi-isämme valloittivat heille kuuluvat maat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikenlaisten staattisten mustavalkoisten käsitteiden ongelmana on toimintaympäristömme dynaaminen luonne. Myös saamelaiset, kuten suomalaiset ja mitkä tahansa kansat ovat osa muutosvirtaa. Tuskin on tarkoitus museoida saamelaisuutta, vaan löytää elinvoimainen tapa elää ja kehittyä. Saamelaisuusmääritelmän harmaata aluetta riittää, kuten city-saamelaiset. Edelleen vaikkapa aktiivimalli painostaa muuttamaan työn perässä, niin menettääkö siinä saamelaisuuttaan?
Nähdäkseni saamelaisuus-määritelmä on saamelaisten oma asia ja toimiakseen sen tulisi olla jatkuva oppimisprosessi. Saamelaisuutta ei tulisi kytkeä oikeuksiin, vaan pitää se omana käsitteenään. Esim. jos Norjan saamelainen muuttaa suomeen, hän ei menettäisi identiteettiään eikä automaattisesti perisi oikeuksia.
Tiivistettynä saamelaisuus on mielestäni prosessi, jatkuvassa muutoksessa ja toivottavasti löytää elinvoimaisuutensa, sillä näen tulevaisuuden suomalaiset ja muut kansainvälisesti pienet kansat samassa tilanteessa. Mainittakoon käsite digitaalinen kuolema, joka tarkoittaa pienten kielten digitaalisten palvelujen heikompaa saatavuutta ja tilanteen heikkenemistä. Esim. Google translate toiminee paremmin ruotsiksi kuin suomeksi, eikä lainkaan saameksi. Saamen auttaminen on siten myös Suomen auttamista, kun etsitään uusia ratkaisuja.

"Mikä toimii arktisella, toimii kaikkialla".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

HYvin kirjoitettu. MIksi me suomalaiset saisimme päättää siittä, kuka on saamelainen? Vaikka Ilo 169 sopimus ei veisi paikallisilta mitään, vaan toisi päätäntävallan lähemmäksi. ILO 169 sopimuksen paikallisten oikeuksia ei saa loukata, joten myös muu kuin saamelainen paikallisväestö olisi mukana päätöksenteosta alueiden käytöstä päätettäessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä liikutaan erittäin vaarallisilla vesillä mikäli yksi marginaalinen kieliryhmä tai murretta puhuva heimo / väestönosa saan täyden itsenäisyyden. Mitä siitä sitten seuraisi. Yritys erota Suomen valtion hallinnollisesta määräysvallasta Katalonian yrityksen mukaisesti mutta pysyä ja käytännössä vielä kasvattaa taloudellista riippuvaisuutta Suomen valtion budjettivaroista. Koko asetelma on järjetön ja nyt Hallituksen pitää ryhtyä normalisoimaan tilanne Ylä-Lapissa. Hallituksen ja eduskunnan pitää laatia suunnitelma tarvittavista lakiesityksistä ja hallinnollista toimenpiteistä, joiden avulla saamelaisten erilaisista erivapauksista luovutaan asteittain. Kaikki suomalaiset asuinpaikasta ja etnisestä alkuperästä riippumatta ovat samanarvoisia lain edessä, ja tämä yleismaailmallinen ja kaikista tärkein ihmisoikeus ei toteudu Ylä-Lapin saamelaisalueilla. Espanjan keskushallinnon ja Espanjan pääministerin jämerä toiminta osoittaa etteivät EU:n johtavat maat, Merkell ja Macron, halua missään nimessä jäsenmaiden sirpaloituvan sisäisesti, koska se hajottaa vaarallisesti koko Euroopan Unionia sisältä päin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntia. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Lapissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Orpo näpäytti Rinnettä punakapinasta

126 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Orpo näpäytti Rinnettä punakapinasta

Kokoomus opetti suomalaiselle duunarille jo vuosia sitten, että vastakkainasettelun aika on ohi. Sitten Sipilän oikeisto... Lue lisää...
Vastakkainasettelun ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

26.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image