Kolumnit

Ruotsin osaajille on tarvetta – kielitaito avaa ovia ihmisille ja yrityksille

Suomen kieltä osaaville olisi kysyntää Ruotsissa muun muassa terveydenhoitoalalla.
Kolumnit 9.6.2018 9:00
Kjell Skoglund
Kjell Skoglund muistuttaa, että suomalaisille yrityksille löytyisi nykyistä enemmän tilaa Ruotsin markkinoilla. KUVA: Marica Rosengård

Hyvä ruotsin kielen taito avaa ovia sekä yksilöille että yrityksille, kirjoittaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund.

Ruotsalaiset viettivät kansallispäiväänsä 6. kesäkuuta, joskin vaatimattomammin kuin monessa muussa maassa. Kyseisenä päivänä 1523 valittiin Kustaa Vaasa kuninkaaksi ja vuoden 1809 hallitusmuoto allekirjoitettiin. Molemmat ajankohdat ovat merkittäviä myös Ruotsin naapurimaiden näkökulmasta: vuonna 1523 Ruotsi irtautui yhteisestä pohjoismaisesta Kalmarin unionista ja vuonna 1809 Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Suomi oli keskeinen osa Ruotsia 600 vuoden ajan, ja maiden välit ovat olleet läheiset historian eri vaiheissa myös vuoden 1809 jälkeen.

Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun 1995 ja monella tasolla tapahtunut kansainvälistyminen johtivat tilapäiseen notkahdukseen maiden välisessä yhteistyössä. Samaan aikaan alkoi kuitenkin elinkeinoelämässä vahva integraation vaihe, kun useat merkittävät ruotsalaiset ja suomalaiset yritykset yhdistyivät kansainvälisesti johtaviksi konserneiksi. Esimerkkeinä voidaan mainita Stora Enso ja myöhemmin Nordeaksi muuttunut Merita-Nordbanken.

Suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välisiä fuusioita ja yrityskauppoja on viimeisten 20 vuoden ajan tehty noin 700. Merkittävä määrä suomalaisia yrityksiä on aloittanut kansainvälistymisensä laajentamalla liiketoimintojaan Ruotsin markkinoille.

Moni Ruotsin markkinoille ponnistanut suomalainen yritys on joutunut toteamaan, että kilpailu ja vaatimukset ovat usein kovemmat kuin Suomessa on totuttu. Ruotsi on huomattavasti isompi markkina 10 miljoonalla asukkaallaan ja samalla myös kansainvälisempi. Maalla on monta globaalisti johtavaa yritystä, ja suurin osa ulkomaisten konsernien Pohjoismaiden pääkonttoreista sijaitsee Tukholmassa.

Yritys, joka tuntee maan markkinat, toimintatavat ja kulttuurin, saa paljon helpommin ja nopeammin jalansijan uudella markkina-alueella. Kielen hallitseminen on avainasemassa edellä mainittujen asioiden haltuun ottamisessa.

Ruotsin kielen merkitys liike-elämässä noteerattiin Suomessa melko laajasti vahvan fuusioaallon yhteydessä 1990-luvulla. Sen jälkeen keskustelua toisen virallisen kielen merkityksestä ja tarpeellisuudesta ovat hallinneet lähinnä tahot, joiden keskeisiä teemoja ovat olleet kansallisuuden korostaminen ja ovien sulkeminen Euroopalta ja kansainvälisyydeltä.

Poliittisella tasolla suunta on taas kääntynyt, ja Suomi ja Ruotsi hakevat yhteisiä ratkaisuja muun muassa puolustuksessa. Taustalta löytyy konkreettinen syy, eli Itämeren alueen heikentynyt turvallisuustilanne. EU:n tuleva kehitys ja Brexit yhdistävät myös Pohjoismaita, joille toimiva vapaakauppa on talouden perusta. Käytännön asiat ja tarpeet sanelevat pitkälti pohjoismaisen yhteistyön syvyyden ja sisällön.

Suomalaisessa kielikeskustelussa olisi syytä siirtyä samalle pragmaattisuuden tasolle kuin politiikassa. Sama asia pätee myös jokaisen nuoren suomalaisen kielivalintoihin. Ratkaiseva kysymys on: mitkä ovat ne kielet, joista on kiistattomasti hyötyä työelämässä englannin lisäksi?

Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa ja läheisin kumppani sekä kulttuurissa että puolustuksessa. Ruotsi on myös Suomen toinen virallinen kieli, joten se nousee väistämättä tärkeimpien kielten joukkoon. Huomionarvoista on, että Ruotsin elinkeinoelämässä ja kulttuurissa toimii monia hyvin pitkälle edenneitä suomalaisia. Monella heistä on äidinkielenään ruotsi, mikä on auttanut uralla etenemistä.

Myös suomen kielen taidoille on kysyntää ruotsalaisissa yrityksissä, sillä monella niistä on liiketoimintaa Suomessa. Varsinkin Pohjois-Ruotsissa, kuten Kiirunassa ja Jällivaarassa, on tarjolla sekä työpaikkoja että hankkeita suomalaisille yrityksille. Ruotsin julkisen sektorin laitoksissa ja virastoissa on tarvetta suomen kieltä taitaville työntekijöille. Ruotsiin 60- ja 70-luvulla muuttaneet suomalaiset ovat saavuttaneet eläkeiän, ja Ruotsin viranomaisilla on vaikeuksia löytää suomenkielistä henkilökuntaa muun muassa sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Sekä suomen että ruotsin kielen hallitseminen on siis erinomainen yhdistelmä myös Ruotsin työmarkkinoilla.

 

Riittävä panostus ruotsin kielen taitoon on järkevää sekä yksilön että kansantalouden kannalta. Kielitaito avaa ovia ja mahdollistaa tutustumisen ruotsalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin, keskustelunaiheisiin ja kulttuuriin. Ruotsi on väkimäärältään tuplasti isompi maa kuin Suomi ja väylä suomalaisille yrityksille kansainvälisille markkinoille. Bruttokansantuotteemme kasvaa, jos pystymme myymään ruotsalaisille nykyistä suuremman määrän tuotteita ja palveluita.

Ruotsalaiset ovat taitavia kauppaamaan meille kaikkea kuluttajatuotteista teollisiin komponentteihin. Voisimme ottaa heistä oppia ja asettaa itsellemme selkeän tavoitteen: lisätään meidän laadukkaiden tuotteidemme ja palveluidemme myyntiä Ruotsiin 10 prosentilla kymmenessä vuodessa. Meillä ovat siihen kaikki edellytykset, jos panostamme oikeisiin asioihin kielivalinnoista lähtien.

Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa. Kielitaito avaa ovia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (49)

Minulla on ollut huomattavan suurta hyötyä hyvästä ruotsinkielen taidosta.

Alkuun, kun muutin Ruotsiin, puhe oli kankeaa keskikouluruotsilla, mutta siitä se sitten lähti.

Sen jälkeen minulla on ollut hyviä työpaikkoja Ruotsissa, pankkivirkailija, rautatieaseman työnjohtaja, huonekaluliikkeen johtaja, elokuvayhtiön koordinaattori muutamia mainitakseni.

Muutin sitten Ahvenanmaalle, koska sain hyvän sijaisuuden ahvenanmaalaisen kylpylän johtajana ja sen jälkeen Maarianhaminan kaupungin vapaa-aikatoimen johtajan sijaisena. Ja vain siksi, että olin halunnut oppia ruotsin kunnolla eikä asenteessani kieleen ollut vikaa!

Lakiasiaintoimistossa siellä työskennellessäni oli hienoa, että osasin sekä suomea että ruotsia, koska yhteyksiä mantereen oikeuslaitoksiin oli useita eri asioiden yhteydessä.

Aloin toimimaan myös politiikassa Ahvenanmaalla, ja olin kuntani luottamustoimissa ja varavaltuutettuna, myös maakuntahallituksen edustajana muutamissa sen osaomistamissa yrityksissä siellä.

Helsingin käräjäoikeudessa sen jälkeen työskennellessäni sain palkanlisää ruotsinkielen takia, ja kieltä tarvittiinkin siellä,eivät kaikki rikolliset tai velalliset ole ainoastaan suomalaisia! :)

Nyt on lujat siteet sekä vihattuun Ahvenanmaahan että Ruotsiin ystävyyssuhteiden kautta. Minulla on ollut ainoastaan hyötyä ruotsinkielestä.

Monesti on asennekysymys, miten oppii kieltä ja miten tulee toimeen vieraalla kielellä. Ikävä kyllä ruotsinkieleen suhtaudutaan usein hyvin negatiivisesti meillä Suomessa, sen näkee joistakin täällä olevista kommenteistakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on noin 30 000 yksistään Ruotsia puhuvia ihmisiä joten on uskomaton typeryys miksi Suomi on edelleen kaksikielinen maa. Se tulee uskomattoman kalliiksi koska virastoissa on oltava henkilökunta joka osaa myös Ruotsia. Samoin esim. kaikki lomakkeet täytyy olla myös Ruotsin kielellä ja tietenkin pakkoruotsi kouluissa. Ruotsissa asuu puolimiljoonaa Suomesta muuttanutta tai heidän lapsiaan ja nyt viimein siellä on Suomen kielelle annettu vähemmistökielen asema. Suomalaisista siellä välitetään sen verran, että esim. Elskistunassa on perjantai-iltaisin ollut kaksi tuntia
Suomenkielinen radioasema joka sekin on nyt lopetettu. Kun leikataan vaikkapa lapsilisistä niin paljon oikeudenmukaisempaa olisi lopettaa kaksikielisyys, joka on vain rikkaan eliitin halu korostaa omaa asemaansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikissa maissa asuu porukkaa, joka kuvittelee juuri sen maan asukkaiden, tai asukkaiden enemmistön, olevan "valittu kansa". Siksi yhteyksiä muihin tulisi rajoittaa maan menestyksen takaamiseksi.

Tilastot osoittavat kuitenkin päinvastaista. Ne maat, joissa elää erilaisen taustan omaavia väestöryhmiä, ja joissa suhtaudutaan suopeasti erilaisiin ihmisiin, menestyvät parhaiten. Suvaitsemattomien maiden elintaso onkin muita maita alhaisempaa. Erityisen suvaitsemattomia näissä maissa ovat köyhimmät ihmiset. Itä-Euroopasta tästä löytyy hyviä esimerkkejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä se setä höpöttää ruotsin kielen oppimisen järkevyydestä. Ruotsi on maailmalla marginaalia. Järkevämpää on opetella Kiinan kieli. Markkina-alue on satakertainen ruotsiin verrattuna. Heja Kina!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kieltä ei kannata opiskella pelkästään sen vuoksi, että sitä puhutaan paljon jossain maailmalla.

Osalle suomalaisista ei voisi suositella minkäänlaista koulunkäyntiä, ei edes kiinan kielen opiskelua, sillä kaikki oppi valuu kuin vesi hanhen selästä... :)

Suomenkieliselle suomalaiselle tilastollisesti tärkein kieli äidinkielen jälkeen on englanti, sen jälkeen ruotsi. Tämän ovat kaikki tutkimukset osoittaneet. Ruotsin kielen merkitys on suomalaiselle myös kulttuurisesti merkittävä, koska Suomi ja suomalaisuus ovat syntyneet Ruotsin valtakunnan sisällä. On hyvä tiedostaa omat kulttuuriset juurensa.

Historiallisesti Ruotsin valtakunnan ulkopuolella asuneet suomensukuisia kieliä puhuneet heimot eivät tunne itseään suomalaisiksi, vaikka moni täällä Suomessa on joskus niin ajatellut. Jyrkkä kulttuuriraja näkyy selvimmin uskonnossa. Suur-suomalaisuus on pelkkä myytti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et ilmeisesti lukenut koko juttua, vaan punainen usva nousi silmiisi jo otsikon takia, siinähän mainittiin ruotsinkieli.

Kannattaa lukea kokonaan, siinähän selitetään, miksi ruotsia tarvitaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikeassa olin kun palasin ruotsista asuttuani siellä 12v vuonna 81 laittamalla lapseni ruotsalaiseen kouluun. Nyt vielä vanhempana minulle on ruotsi on tärkeä maa. Teimme silloisissa oloissa ratkaisun joka ei kaduta, jota jotkut arvostelivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kaikille löydy töitä vaikka osaa jopa suomea. Oletko koskaan kuullut työttömistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsin kieli ja kulttuuri on Suomenkin kulttuurin perusta. Hylätä ruotsin opiskelu on samaa kuin hylätä joulun vietto, kun ei kuulu enää kirkkoon.

Itselleni ruotsin kielen osaaminen on avannut monia ovia työelämässä. Ja se on vielä kielenäkin helppo oppia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsalaisten kauppiaiden tullessa Suomeen, Viroon tms myymään ei tarvitse osata maan kieltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Moniko ruotsalainen kauppamies osaa suomenkieltä kun tekee kauppaa Suomeen. Epäilenpä että yhden käden sormella laskien riittää.
Joten miksi kielitaito vaatimus ei toimi molempiin suuntiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomenkieliset pikkulasten vanhemmat huutavat kurkku suorana Ruotsissa suomenkielen opetuksen lisäämistä kouluissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ai että, kun et sinäkään, niin en kyllä minäkään-asenteella!

Aivan kuin pikkulapset "nokun pikkupetteri teki niin, niin minäkin saan tehdä".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos muutamia kymmeniä saattaa ehkä joskus muuttaa Ruotsiin, niin ei kait nyt sen takia tarvitse pakkotuputtaa hyödytöntä pakkoruotsia viidelle miljoonalle. Pakkoruotsin tilalle pitäisi saada vapaavalintainen kieli. Jos muuttaa Ruotsiin, ehtii kielen kyllä opetella sittenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kerää yhteen vaikkapa vain Tukholmasta kaikki suomea äidinkielenään puhuvat asukit, siitä muodostuisi jo aika iso, muistaakseni noin Jyväskylän kokoinen kaupunki. Että on sinne joskus muutamia kymmeniä muuttanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

no Tanskaa lukuunottamatta. On mukava reissata Ruotsissa ja Norjassa, kun voidaan puhua samaa kieltä ehkä vähän murtaenkin. Kanssakäymisessä on aivan eri fiilinki, kuin jo puhuttais englantia omalla hassulla intonaatiolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hassu intonaatio? Sellaista en ole huomannut, päinvastoin. Ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset puhuvat hienosti englantia. Suomalaiselle oikea intonaatio lienee vaikeampaa, mutta harjoitus tuo siihenkin parannusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

karvoistaan pääsee. Kansallisuus painotuksineen ja ässineen tulee läpi joskus hyvinkin veikeästi. Englannilla ollaan kaikki vähän vieraalla maalla, ruotsilla kaikkien kotikielessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (49)

Uutisvirta

95
Kysyimme, mihin aikaan nurmikkoa on soveliasta leikata? – "Asiasta ei ole olemassa mitään varsinaista lakia"
63
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
28
Politico: Trumpin nollatoleranssipolitiikka rajalla on käytännössä kuollut ja kuopattu
26
Saksan maaliin johtaneen vapaapotkun aiheuttanut ruotsalaispelaaja lytättiin sosiaalisessa mediassa: "Saavat jatkaa vihaamista"
21
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
19
Kaupasta vietiin olutta puukolla uhaten ja nyrkit heiluivat Oulussa juhannusaattona, myös rattijuopot työllistivät poliisia
17
Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ulosajossa Kempeleessä – puhalsi 1,8 promillen lukemat

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

196 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

OIkeiden maksumiesten/-naisten tarina olkaa hyvät: "Verohallinnon ja Veronmaksajain keskusliiton tilastojen mukaan hyvä... Lue lisää...
Kylmää faktaa köyhil...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image