Oululaisperheen lapsi sairastui voimakasoireiseen nivelreumaan. Perheen äiti uskoo, että taudin laukaisi lapsen saama sikainfluenssarokote Pandemrix.
Eri puolilta maata on otettu yhteyttä rokoteviranomaisiin ja kysytty, voisiko jokin Pandemrix-rokotteen jälkeen puhjennut sairaus johtua rokotteesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden mielestä tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että Pandemrix olisi aiheuttanut muita tauteja kuin narkolepsiaa.
Yksittäisellä tautitapauksella voi olla ajallinen yhteys rokotteeseen, mutta sairaus olisi voinut puhjeta muutenkin, myös ilman rokotetta. Näin meille kansalaisille alleviivataan.
Sen verran vakavasti THL kuitenkin nämä epäilyt ja Euroopan lääkeviraston suositukset asian tutkimisesta ottaa, että se selvittää, onko Pandemrix vaikuttanut muidenkin sairauksien kuin narkolepsian puhkeamiseen.
THL:n huomio kohdistuu erityisesti autoimmuunitauteihin kuten juuri nivelreumaan, ykköstyypin diabetekseen, keliakiaan ja MS-tautiin.
Ruotsissa on havaittu, että tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyivät rokotusten jälkeen, mutta näiden löydösten merkitystä ei vielä tiedetä.
Suomalaistutkijat selvittävät nyt, paljonko mitäkin tautia ilmenee rokotetuilla ja rokottamattomilla suomalaisilla samassa ajassa.
Lista tutkittavista taudeista on pitkä. Tuloksia lupaillaan ensi syksyksi.
THL:n uusi tutkimus herättää hämmennystä.
Ensinnäkin on hyvä, että rokotteen kaikki mahdolliset haitat tutkitaan. Jos on pienikin epäilys siitä, että Pandemrix-rokote voi aiheuttaa jotain muutakin kuin narkolepsiaa, asia pitää tietenkin selvittää perin pohjin.
Odotan näitä tutkimustuloksia suurella mielenkiinnolla. Uskon, että moni muukin odottaa.
Kaikkien etu olisi, jos voitaisiin osoittaa, ettei rokote lisännyt muita sairauksia. Jo pelkässä narkolepsiassakin on sulattelemista. Tauti on mullistanut monen suomalaislapsen ja -perheen elämän ja aiheuttanut heille paljon kärsimystä.
Rokoteasiantuntijat pitävät rokotteen ja taudin syy-yhteyttä selvänä, vaikkei tietoa ole vielä julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä.
Rokotekohu on aiheuttanut särön suomalaisten luottamukseen rokoteviranomaisia kohtaan.
Suomalaiset ovat perinteisesti ottaneet kuuliaisesti rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ja luottaneet asiantuntijoiden sanaan rokotteiden hyötyjen ja haittojen arvioinnissa.
Kun sikainfluenssa lähti leviämään, emme tienneet tarkkaan, kuinka vakavasta taudista oli kyse. Meksikosta kantautui tietoja perusterveiden, nuorten aikuisten kuolemista.
Silloin monia tuntui askarruttavan eniten se, ehtivätkö suomalaiset saada rokotteen ajoissa ja riittäisikö sitä kaikille.
Pandemrixin turvallisuus mietitytti myös, sillä rokotetta ei ollut tutkittu niin hyvin kuin markkinoille tulevia rokotteita yleensä. Jo silloin rokotteen adjuvantti eli tehosteaine herätti epäilyjä.
Mitä vastasivat viranomaiset ja muut asiantuntijat vuonna 2009 kansalaisten epäilyihin rokotteen turvallisuudesta?
Yksi jos toinenkin asiantuntija vakuuttaa vanhoissa lehtijutuissa, että rokote on turvallinen:
”Influenssa on paljon pahempi riski raskaana olevalle ja lapselle kuin tämä rokote.”
”Ei ole mitään syytä olla ottamatta rokotetta.”
Juuri nämä vakuuttelut johtivat siihen, että monet ovat pettyneet viranomaisiin.
Reilumpaa olisi ollut kertoa kansalaisille: ”Emme vielä tiedä, mitä haittoja rokotteella on.”
Jos osoittautuu, että rokote aiheutti muutakin kuin narkolepsiaa, seuraa sikamainen sotku.
Jotkut ovat kuulemma jo nyt sitä mieltä, että kyseessä oli melkoinen ihmiskoe.